TK1 Susadan Worton Blue

Nonni, nyt se sitten tuli, se viimenen alokasluokan ykkönen. Aika hilkulle meni, pisteitä 160,5 ja surkea esitys.

Luoksepäästävyys olikin se ainoa positiivinen ylläri. Ennen koetta Nuu oli taas sillä päällä, että haukuttiin kaikki, tutut ja tuntemattomat kokoon, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Tuomarinki se ehti haukkua ennen koetta, joten olin melko varma että hylkyyn menee. Noh, Nuuhan tosiaan yllätti, kun luoksepäästävyydessä se meni iloisesti vastaan, häntä heiluen. En sitten tiedä mikä hetkellinen mielenhäiriö koiralle tuli.

Paikkamakuu meni siihen normaaliin tyyliin. Siinä se pysyy, vaikka pää pyöriikin. Jos vaan omistajalta löytyisi energiaa ja mielenkiintoa, Nuutti opettelisi pitämään pään maassa paikkamakuun ajan. Varsinkin nyt, kun aika pitenee ja ohjaaja menee piiloon, pelottaa hitusen ettei Nuutti siinä enää pysykään.

Seuraamiset oli molemmat ihan hirveät. Vielä pahemmat itseasiassa. Ensinnäkin piti pelätä ja räkyttää kehän laidalla olevat lapset. Sitten kun päästiin matkaan, Nuutti vaan kulki mukana muttei se seuraamista ollut. Molemmat seuraamiset meni yhtä huonosti.

Liikkeestä maahanmenon alussa olin jo lähteä kävelemään kehästä. Meni pieni ikuisuus että sain koiran sivulle, taas räkytettiin yleisö. Seuraaminen oli vaihteeksi surkeaa, ja maahan-käsky piti antaa melko lujalla äänellä. No, sentäs se onnistui.

Luoksetulossa ei juurikaan ongelmaa, vauhti oli hyvä, mutta piti vähän kiertää yleisöstä pois päin.

Liikkeestä seisomisessa yllättäen seuraaminen surkeaa, muuten ihan jees.

Hyppy sitten taas onnistui, mutta se on meillä melko vahva kympin liike joka ei edes sisällä sitä seuraamista.

Kokonaisvaikutus taisi olla vitonen. Kertoo varmaan miten loistavasti tämä koe meni. :D


Noh, tästä ei ole suunta kuin ylöspäin. Avoimeen ei tarvitse mennä ihan hetkeen, ja taitaa jäädä sittenkin tammikuun koe väliin. Pitää saada pojalle ensin tuo palkkaamattomuus kuntoon, koska palkan kanssa kyllä tehdään. Pitäisi kulkea möllitokoissa, mutta niitä ei harmi vaan kamalasti ole. Tästä kuitenkin lähdetään etenemään lomailulla, nyt ei hetkeen tokoilla. Aletaan treenaamaan jotain muuta, varmaan koiratanssia tai rahanetsintää. Vähän agilityäkin saatetaan harrastella. Harmi, että maastokausi loppuu. Nyt olisi ollut hyvin aikaa keskittyä jälkeen. Sitten kun molemmat ollaan tyhjätty päät kokonaan tokosta, aletaan treenaamaan superpalkoilla ja useampaa liikettä putkeen. Avoimen liikkeet on sinänsä kohtuu hyvällä mallilla, mutta tuo koira ei vaan toimi kisakehässä, ilmeisesti se tietää ettei sieltä tule palkkaa. Sitä siis harjoittelemaan. Nyt viikonlopulle on kuitenkin suunnitelmissa ihan vain metsälenkkiä, jälkeä ja agilityä. Naksutin vetäisi kyllä puoleensa, mutta siihen ei nyt kosketa. Sitä pään maahan laittamista olisi kyllä ihana alkaa naksuttelemaan, mutta molemmat ollaan loman tarpeessa siitä hommasta ja sen ehtii hyvin myöhemminkin.

Wäinö on taas kipeä. Särkylääkettä se on saanut nyt parina päivänä, mutta asento on koiralla ihan lytyssä. Sen näkee ihan siitä miten se makaakin. Seisoessa on etu- ja takajalat lähellä toisiaan, ja selkä on kyyryssä. Istuessaankin se kyyhöttää. Ja hyvänen aika kun se on taas kiukkuinen, Nuuttikin pysyy vapaaehtoisesti kauempana. Tavoite oli päästä ilman hierontaa Helsingin reissun yli, mutta pitää ilmeisesti pirhauttaa hieroja käymään ensi viikolla. Inhottavaa miten nopeasti se menee huonoksi, eihän siitä ole kuin reilu pari viikkoa kun se on hierottu. Selkärangan vierestä tunnustellessa se aristaa selvästi lannerangan lisäksi myös rintarankaa, toivottavasti olisi vain lihasjumia. Selän uusintakuvaukset olisi tarkoitus tehdä keväällä, ja viimeistään silloin lähtee poika käymään ortopedillä. Jollain rahalla pitäisi tietenkin maksaa myös juniorinkin luustokuvat, mutta se on varmaan sen ajan murhe. Mutta hei, Nuutti ei sentään ole käynyt lääkärissä kahteen kuukauteen! Tällä viikolla se on kyllä alkanut pissailemaan tiheämpään, mutta ainakin vielä se vaikuttaa enemmän äijäilyltä mitä sairastelulta. Jos se vielä menee pahemmaksi, niin eihän se auta kuin stixata, mutta toivotaan parasta.

Nuutin 2-vuotissynttärit ja muuta päivitystä

Meidän nuorin herrakin on jo kohta aikuinen, tänään tuli ikää 2 vuotta. Tuo pieni rääpäle, jonka selviytymistä vuotiaaksikin alettiin kovasti epäillä, voi nykyään paremmin mitä luultavasti koskaan. Kyllä siitä eläjä taidettiin saada. :) Syntymäpäivälahjaksi poika sai hieronnan samalla kun Wäinö käytiin hieromassa.

Ja iän myötähän sitä laumanjohtajan paikkaa pitää yrittää havitella. Wäinö saakin pistää välillä tosissaan kampoihin. Toissapäivänä koulusta tullessani oli Wäinön silmäkulma auki, onneksi kuitenkin itse silmä on kunnossa. Muutenkin sitä murinaa kuuluu nykyisin kohtuullisen paljon, ja tästä lähtien varmaan erotan pojat kun jäävät kahdestaan.

Tässä on ollut pieni ikuisuus päivittämättä, ja onhan tässä ehtinyt jotain tapahtuakin. Wäinö luonnetestattiin epävirallisesti, ja herra sai hurrrjat 44 pistettä. Testaajana oli Seppo Hursti Harmaahurstin kennelistä. Pisteitä tuli näin paljon:

Toimintakyky: +2
Pimeässä huoneessa toimi ihan hyvin, eikä juurikaan pelännyt kelkkaa (tuomaria, joka veti kelkkaa, pelättiin sitten huomattavasti enemmän)
Terävyys: +3
Kuulemma häntä ei laskenut hetkeksikään.
Puolustushalu +3
Taisteluhalu +2
Ei suostunut taistelemaan tuomarin kanssa, mutta mun kanssa taisteli hyvin.
Hermorakenne -1
Ei mitään yllätystä, huono on hermorakenne.
Temperamentti +2
Kovuus +1
Luoksepäästävyys -1
Miehethän ovat petoja.

Wäinöllä tulee ens vuoden lopussa ikä vastaan, mutta olisi kyllä kiva saada tälle ihan virallinen luonnetestitulos. Olisi melko mielenkiintoista kokeilla, mitkä pisteet se saisi naistuomareilta. Wäinö palautui testistä tosi hyvin, parin minuutin jälkeen ei ollut enää mitään hätää. Nuuttia en ainakaan ihan pian luonnetestaa, mutta MH-kuvaus voisi sopia sille. Harmi, että ne on niin kalliita, muuten Wäinö pääsisi molempiin.





Nuutti on ehtinyt käydä vielä kahdesti toko-kokeessa. Viime kuun lopussa käytiin hakemassa kakkostulos (158) Kannuksesta, jossa tuomarina oli Veijo Kinnunen.

Luoksepäästävyys: 6
Hyvä että tuomari sai koskettua. Mikä näissä mun koirissa ja miesvihassa oikeen on?
Paikkamakuu: 8
Ei noussut ensimmäisellä käskyllä
Seuraaminen kytkettynä: 8½
Seuraaminen taluttimetta: 9
Liikkeestä maahanmeno: 8
Ei taaskaan noussut ensimmäisellä käskyllä
Luoksetulo: 10
Liikkeestä seisomaanjäänti: 0
Meni maahan.
Hyppy: 10
Kokonaisvaikutus: 9

Kokkolasta käytiin hakemassa viime viikonloppuna toinen ykköstulos (169 pistettä). Tuomarina toimi Allan Aula.

Luoksepäästävyys: 8
Paljon huonommat pisteet oltais ansaittu. Tuomari ei saanut koskettua koiraan.
Paikkamakuu: 10
Molemmat seuraamiset: 8½
Surkeaa seuraamista Nuutilta, ihan jotain kamalaa.
Liikkeestä maahanmeno: 10
Luoksetulo: 10
Liikkeestä seisomaanjäänti: 10
Hyppy: 0
Oma moka, annoin käskyn sillon kun koira kattoi liikkuria > koira juoksi liikkurin luo. Tuomarin pyynnöstä otettiin toinen, joka oli sitten ihan kympin liike. Harmitti ihan kivasti.
Kokonaisvaikutus: 10

Mikä nyt jäi päälimmäisenä mieleen on se, että luoksepäästävyys vaan huononee. Ensi viikolla on seuraava Veijon koe, täytyy vaan toivoa että hylkyä ei tulisi luoksepäästävyyden perusteella, nollaa parempaa ei varmaan saada. Jos nyt sieltä saataisiin se viimeinen ykkönen, niin ei tarviisi enää ikinä miettiäkään luoksepäästävyyksiä... Viime koe oli myös ihan hirveetä laamailua (oiskohan siitä Laama-agilitysta myös toko-versiota?), mutta annettakoon se nyt anteeksi, oltiin ensimmäistä kertaa vieraassa hallissa.

Nuutti kävi tänään ajamassa metsäjäljen. Pituutta oli vajaa 100 metriä, kulmia oli neljä ja purkkeja kolme. Viimeisen purkin poika ilmaisi oma-alotteisesti, muihin tarvitsi vielä käskysanan. Nuutti tekee normaalisti vain peltojälkeä, mutta meni tuo metsäjälkikin hyvin. Pitäisi vaan jättää enemmän makupaloja pois, Nuu ajaa tyhjät kohdat aina paljon paremmin. Tokoa otettiin vähän, mutta itelläni oli kiinnostus sen verran lähellä nollaa, ettei alettu mitään pilkutuksia tekemään. Huomenna ehkä voisi treenata tokoa hitusen paremmin.