Sunnuntaina Kerttu oli ilmotettu kahteen agilitystarttiin. Ensimmäiseltä radalta tuli 5 virhepistettä muurin kiellosta, muuten säästyttiin virheiltä. Tältä näytti Kertun meno:
Seuraavalta radalta tulos oli kymppi, keppejen alku oli huono ja puomilta tuli kontaktivirhe. Mietittiin ennen rataa että kummaltako puolelta tuo keppejen alku kannattaa Kertun kanssa ohjata, ja päädyttiin sitten tähän kun mietittiin että kieltääköhän se taas muurin jos ohjataan toiselta puolelta.
Mutta Kerttu siis ensimmäistä kertaa aksasi vieraassa hallissa vierailla esteillä, eikä se näköjään häiriötä ottanut. Lähdöissä sille tuli selvästi äiskää ikävä, mutta radalla se ei enää mun perään haikaillut.
Kisapäivänähän Kerttu meni sitten sairastumaan, mahahan tuossa kisajännityksessä meni sekaisin. Tai tuskimpa kisajännityksellä asian kanssa oli paljoakaan tekemistä, koska olin juuri vaihtanut Kertun takasin raakaruualle pahenevan närästyksen takia. Oletin että koska Kerttu on pari vuotta jo raakaruokittu ja vain pari kuukautta ollut nappulalla, että vatsa kestäisi vaihdon mutta olin väärässä. Sunnuntai-ilta ja maanantai menikin ripuloidessa, joten maanantain tokokoulutus ja tiistain tokoryhmä jäi väliin. Maanantai-iltana vatsa oli jo ihan hyvässä kunnossa, mutten vielä tiistaina sitä hallille uskaltanut viedä. Mutta kivasti Kerttu muistutti että mitä se on sitten pennun kanssa, kun pitää parin tunnin välein ulkoilla. Pennun kanssa vaan en yleensä ulkoile öisin, mutta kipeälle koiralle ei oikeen voi sanoa että nyt nukutaan. Vaikka kyllä Kerttu ovelasti vielä parannuttuaankin alkoi pyytämään yöllä ulos, kun huomasi että tämä taktiikka toimii. Kyllä vähän ärsytti aamulla neljän aikaan seisoa ulkona kun Kertulla ei mitään hätää ollutkaan, vaan yritti tuoda mulle keppiä heitettäväksi. Ilmeisesti tytär oli ehtinyt yön aikana pitkästyä...
Tänä aamuna käytiin Kirpun kanssa puistoilemassa, ja iltasella on agilityt, sinne meinattiin jo lähteä. Ruoka tulee Kertulle edelleen kypsennettynä ja pieninä annoksina, mutta muuten tuo on ihan oma itsensä.
Sunnuntaina olisi sitten suunniteltuna reissu pentua katsomaan. :) Mielenkiinnolla jo odotan että minkälaisia aussienalkuja sieltä löytyy. Kuulemma reipasta porukkaa ne on. Olen nyt sairauslomalla ainakin sinne pentujen luovutusikään asti, ja toukokuussa jos töihin pääsen niin lääkäri ja toimintaterapeutti molemmat suosittelivat osasairauspäivärahaa, eli tarkottaisi sitä että kolmen viikon listassa mulla olisi kahdeksan päivää töitä. Kesäkuuksi toivottavasti pääsen jo ihan normaalisti töihin, mikäli tuo käsi ehtii kuntoutua, mutta heinäkuu onkin lomaa. Paljon olisi siis aikaa värkkäillä pennun kanssa ja opettaa maalaispennusta kaupunkilaista (vaikka todennäköisesti tuo vasemman käden vammaaminen aiheuttaa vähän ongelmaakin, jos se ei nyt ota sellaista loppukiriä kuntoutumisen suhteen). Ja vähän pitää katsoa ettei Kerttu sitä syö.
Suunnittelin Kertun sterkkaamista ennen pennun tuloa, mutta se taitaa jäädä vaan haaveeksi. Tänään nimittäin huomasin että nisistä tulee maitoa, eli Keeku on valeraskaana. Eipä sitä sitten sterkatakaan. Ja kaksiin agilitykisoihin on jäänyt Kerttu ilmoittamatta siitä syystä, että se tässä kuussa leikattaisiin. Edelleen tämä Kertun hormonaalinen toiminta estää kisaamisen, vaikka vähän ajattelin että alkuvuoden juoksujen takia perutut kisat olisivat viimeiset joihin juoksukierto vaikuttaa. Pitää miettiä että jos Kertun sterkkaisin heinäkuun alussa, laittaisin sen toipumaan porukoille ja ottaisin Nuutin kaupunkiin. Nuutti pärjäisi täällä kyllä mun loman aikana, koska ei tule yksinoloa. Ja Wäinö ei varmasti leikitä Kerttua, eli haava saisi rauhassa parantua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti