keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Kiirettä pittää

Päivitystauko on taas onnistunut venähtämään kiitettävän mittaiseksi. Siitä syytän pääasiassa hirviää kiirettä ja läppäriä, jonka näppäimistö joko pelaa tai sitten ei.

Kiireen on aiheuttanut lähinnä muutto, ja hitusen vaikuttaa myös vuorotyö. Kun pitää tehdä iltapainotteisia putkia yhdellä vapaalla, niin kummasti tuntuu ettei vuorokaudessa ole riittävästi tunteja. Tämän takia koirillakin on ollut ehkä liikaakin vapaa-aikaa.

Mutta ollaan me vähän treenattu. Hyvin vähän oikeesti, pelkästään ohjatuissa treeneissä ollaan käyty. Vähäsestä treenimäärästä huolimatta Kerttu edistyy ihan hirveetä vauhtia. Se menee alokasluokan liikkeet ihan liikkuroituna. Luoksepäästävyydessä Kerttu on ehkä hitusen (tai oikeestaan aika paljonkin) liian innokas. Sen mielestä ihmiset treenipaikalla on parasta ikinä, ja se kyllä pussailisi kaikki jos vaan saisi (siis meijän Kerttu, joka oli vielä reilu pari kuukautta sitten sitä mieltä että häneenhän ei ihmiset muuten koske). Luoksepäästävyydessä sama juttu, sen on hyvin vaikeeta hillitä itseään kun joku tulee ja rapsuttaa.

Paikkamakuu on Kertulle vaikea, koska pitäisi pysyä paikallaan hurjat kaksi minuuttia. Ihan kamala liike. Kerttu kyllä menee heti ensimmäisestä käskystä maahan, mutta sitä pitää palkkailla sinne. Tänään tehtiin paikkamakuuta ringissä, eikä tänään ollut mitään ongelmaa. Eihän se auta kun tehdä paikkamakuuta ja paljon, eihän se muuten parane yhtään. Häiriötä se myös tykkäisi ottaa vähän kaikkialta.

Toukokuun tokoiluja. Kyllä, se oikeesti on nuin pieni.
Seuraamiset on ihan hyviä, niin hihnassa kun irtikin. Se jaksaa seurata koko kaavion ilman sen kummempia ongelmia. Se seuraa juoksemiset kivasti, ei irtoa käännöksissä ja muutenkin ihan kivaa menoa. Innokkaampi se saisi olla, mutta en minä tiedä miten siitä semmosen saisi, kun ei se oikeen leluistakaan palkkaannu.

Jäävät on molemmat lähes täydellisiä. Ei mitään vikaa. Ollaan alettu lisäämään koiran taakse menoa, jota Kerttu ei joka kerta kestä palkkaamatta. Mutta siis alon jäävät on loistavat, se ei sekota niitä eikä muutenkaan häsläile ylimääräsiä.

Luoksetulo on vähän raivostuttava. "Tänne"-käskystä se tulee eteen, "sivu"-käskyllä se tulee suoraa sivulle. Oon nyt ottanut tuon "sivu"-käskyn, ihan että jos lähettäis kisaamaan enkä saisi eteentuloa opetettua niin olisii ainakin joku luoksetulo. Koska se eteentulo on ärsyttävä, jatkuvasti takapuoli heittää minusta katsottuna oikealle sen viitisen senttiä. Tänään tuli kyllä ihan täysin suorat eteentulot. Pysäytystä otettiin tänään myös, ja tuo elukka pysähtyy melkeen paremmin mitä Nuutti. On se lapsinero.

Hyppy on myös muuten hyvä, mutta Kerttu jää vähän turhan lähelle hyppyä.

Noutoa on tehty aivan hävyttömän vähän, mutta Kerttu kyllä pitää kapulaa varsin sievästi. Vauhtinoudot on jääneet tekemättä (koska inhoan yli kaiken noudon opettamista, ehdoton inhokkini ikinä).

Avoimen kaukot menee lähietäisyydeltä ihan kivasti. Seisomista on tehty aika vähän, tuntuu ettei Kertun lihakset oikeen vielä siihen kunnolla pysty. Ollaan tehty tosi vähän mitään lihastreeniä tai jumppaa, pitäisi niidenkin suhteen ottaa itseään niskasta kiinni.

Treenit jää ens kerran jälkeen kesätauolle, joten pitäisi omatoimisestikin lähteä treenimään. Kertun kanssa tarkotus olisi ottaa vaikka vähän mitä, mutta saapa nähdä saadaanko mitään aikaseksi.

Kerttu on myös agia ottanut. Ollaan Kertun siskon omistajan kanssa käyty pari kertaa aksailemassa. Kovin paljoa ei olla tehty, mutta vähän hyppy-putki-hyppy -systeemiä, rengasta ja persjättöä ollaan otettu.

Ja jottei tylsää ehtisi tulemaan, niin ilmotin Kertun vielä mukaan tottis-ryhmään. En sitten tiedä missä vaiheessa teen yhtään mitään muuta kun olen sääskien syötävänä kentällä tai sitten vaihtoehtoisesti töissä tai nukkumassa. Lisää tunteja vuorokauteen, kiitos.





Nuutinkin kanssa ollaan treenattu. Lähinnä tokoa, mutta aksaakin vähäsen. Tänään otettiin paikkis, ohjattu nouto ja ruutu. Paikkiksessa edelleen ongelmana piippaus. Edelleen ei ahistunutta ääntelyä, vaan tylsistynyttä. Ohjatussa Nuutti oli ihan hyvä. Ekalla kerralla haki väärän palikan, muuten haki ihan oikeet. Merkistä ottaa edelleen painetta, en tiiä mistä johtuu. Oon yrittänyt vaikka ja millä saada siitä Nuutille kivan jutun, mutta ei. Se tarviii paljon kannustusta että se sinne menee, ja sitten kun sen sinne saa se näyttää ihan piestyltä.
Ruudussa ollaan menty taaksepäin. Käytetään nyt namialustaa ihan kunnolla, koska muuten se ei mene suoraan ruutuun, vaan vetää paineita tötsistä. Pysähtyminenkin on nykysellään liian etureunassa, eli sitäkin pitäisi saada kauemmaksi. Ehkä me kesätauon aikana saataisiin tätäkin treenattua.
Voittajan luoksetuloakin ollaan hinkutettu. Ongelma siinä on sama mikä näyttäisi olevan kaikissa liikkeissä, eli valuminen. Nuutti ei vaan reagoi käskyihin enää heti, vaan se mietiskelee parin askeleen ajan ja reagoi vasta sitten. On muuten ärsyttävää.

Siskokset
Agilityä ollaan tehty kevyemmin viime aikoina, koska Nuutti kevensi/pomputteli toista takastaan. Sheltin ollessa kyseessä olin ihan varma, että sen varpaan koukistajajänne on sanonut sopimuksensa irti, mutta nyt taas se on kävellyt normaalisti. Huomenna mennään kokeilemaan treeneihin, miten jalka kestää.

Terveysjutuista tulikin mieleen Kerttu ja sen haaveri. Kertun silmä on parantunut normaaliksi, eikä koko tapauksesta ole enää muuta jäänyt kun arvet Kertun päähän, jotka nekin ajan kanssa paranee. Kertun suhtautuminen toisiin koiriin ei sekään näytä muuttuneen, onneksi. Toisten koirien luokse se kyllä mielellään menisi leikkimään. Lenkillä muut koirat kiinnostaa ja niitä yritetään kytätä, mutta toistaiseksi ärinöitä ei ole kuulunut. Hirviän fiksu likka se on, ja hermotkin näyttää löytyvän, kun ei tuommosestakaan ota tätä enempää nokkiinsa.



Kesätukassa