keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Missä ollaan nyt menossa - tokon tilannekatsaus

Se on taas tilannekatsauksen paikka. Meidän EVL-liikkeet, plussat ja miinukset, olkaa hyvä.

Paikkallaolot:
+ Melko varmat, ei istumisessa mene maate tai päinvastoin, eikä ihan pienestä nouse
+ Ei ole pitkään aikaan kuunnellut viereisten ohjaajien käskyjä
- Saattaa ottaa painetta liikkurista
- Kaipaa vielä tukea ohjaajalta

Seuraaminen:
+ Hyvä vire, jaksaa useamman minuutin seuruupätkät
+ Peruutus melko hyvää, samoin askelsarjat ja paikallaan kääntymiset
+ Hyvät temponmuutokset
+ Pitää paikkansa hyvin
- Takaosa välillä auraa
- Kontakti saattaa pudota oikealle kääntyessä, saattaa myös aueta
- Istumiset saisi olla nopeampia

Zeta:
+ Edistystä tullut, tekee välillä hyviä toistoja
+ Erottelutreenistä tykkää, silloin tekee oikeita toistoja n. 99-prosenttisesti
- Edelleen saattaa ahdistua
- Seuraaminen heikkoa
- Jos käsken väärällä äänensävyllä niin tekee väärin


Ruutu:
+ Eteenmeno normaalisti hyvä, joskaan ei ihan 100-prossanen
+ Vauhti ruutuun hyvä
+ Lähtee hyvin seuraamaan, ei ennakoi
- Ei uudelleenohjaannu eteenmenossa, eli jos menee vikaan niin en saa sitä rinkiin
- Vauhdissa ero eteenmenon ja ruutuunmenon välillä
- Tassuttelee ruudussa toppi-käskyn jälkeen
- Ei välttämättä mene ensimmäisellä käskyllä maahan


Ohjattu:
+ Hyvä
+ Suunnat varmoja
+ Vauhti hyvä
- Merkillä saisi pysähtyä paremmin
- Palautus vino, pitää siirtää sivulle
(- Ohjaajan pitää kiinnittää huomiota vartaloapuihin)

Tunnari:
+ Hyvä vauhti kapuloille ja takaisin
+ Paljon onnistumisia tullut
+ Pääosin tekee hyvää työtä kapuloilla
+/- Hyvä (ehkä välillä jopa liian korkea) vire
- Menee kapuloille monesti suu auki -> kapula saattaa kolahtaa alahampaisiin -> tuomari voi tulkita nollaksi
- Liian korkealla vireellä ei keskity tarpeeksi hyvin


Kiertohyppynoutohässäkkä:
+ Lähtee hyvin kierrolle
+ Asennoissa edistystä
+ Helposti uudelleenohjattavissa jos lähtee väärälle kapulalle
+ Tulee hyvin hypyn kautta
- Ei aina malta kuunnella kummalle kapulalle lähetetään
- Istuminen vielä epävarma
(- Ohjaajalla tulee vahingossa liian vahva vartaloapu)


Luoksari:
+ Pystyy tekemään tosi napakan stopin
+ Maahanmeno hyvä
+ Vauhti hyvä
- Hyvä stoppi ei vielä toimi kisamatkalla

Kaukot:
+ Kuuntelee mitä sanotaan
+ Lähes kaikki vaihdot hyviä, myös s-i on mennyt paljon eteenpäin
- S-i vaatii vielä vahvistamistä
- Liian korkeassa vireessä saattaa liikahtaa
- Ei kestä liikkuria takana

Kaupunkilaiskoira kaupunkibussissa. Matkapahoinvointia ei enää ole esiintynyt
edes busseissa
Eli siis yleisongelmina vireen säätely, paineistuminen, huonot stopit ja malttamattomuus odottaessa. Ylivireisyyteen en aio puuttua, tuskin tulee yleisongelmaksi. Ei haittaa vaikka tulee jotain työtapaturmia korkean vireen takia. Matala vire on isompi ongelma. Stoppeihin pitäisi jotain keksiä. Ruutuun kosketusalusta takaisin, jotta tietää missä pysähtyä. Luoksarin stoppi menossa parempaan suuntaan, eikä merkin stoppi ole mitenkään kamala. Kyläkisoissa tuskin tippuu paljon pisteitä.

Seuraamisen auraaminen on tosi ärsyttävää, ja hidasta korjata. Nyt kun tuo on taas hierottu, niin pitää alkaa ihan tosissaan pilkuttamaan sitä suoraksi. Zetan seuraaminen varsinkin oikealle kääntyessä on huonoa. Sillon kun tehdään zetaa ilman jääviä, niin seuraa paremmin, joten vissiin nämä huonot käännökset kertovat paineistumisesta.

Kaukoissa ollaan tehty tosi paljon s-i-jumppaa, mikä on alkanut näkymään. Välillä tekee tosi hyviä vaihtoja, välillä kyllä takanen liikkuu. Muut vaihdot tosi hyviä.

Vartaloapuihin mun pitää ihan tosissaan alkaa kiinnittää huomiota ohjatuissa noudoissa. Meidän ryhmän koutsi on tuomariharjoittelija, ja lupasi ottaa meiltä ihan periaatteesta maksimimäärän pisteitä aina kokeissa, jos tulee vartaloapua. Ja kun koira ei niitä tarvitse, niin niistä pitäisi päästä eroon. On muuten yllättävän vaikeaa seisoa suorassa käskyä antaessa.

Mutta siis paljon on hyvää liikkeissä, ja jos koira ei paineistu, niin liikkeiden puolesta ykköseen on hyvinkin mahdollisuus. Sitten vaan pitäisi uskaltautua sinne kisoihin... Toukokuun alussa olisi koe, katsellaan ollaanko siihen valmiita.

Tästä jatketaan eteenpäin lisäämällä palkattomuustreenin määrää. Seuraamisessa tehdään edelleen erikseen tekniikkaa ja virettä. Semmoisia pilkutusliikkeitä mitä ei vielä kovin kokeenomaisesti aleta tekemään, on ruutu (eteenmeno), zeta ja luoksari. Luoksariin haluan ensin sen kunnon stopin, kun tiedän että koirasta on siihen.

Mutta ei me olla muitakaan lajeja unohdettu. Rally-tokossa ei mitään mainitsemisen arvoista, mutta on me agiakin menty. Perjantaina ohjasin pitkästä aikaa itse ratatreeneissä. Oli vähän kisanomaisempi meno, oltiin yhdistetty kaksi kenttää että saadaan pitkät estevälit. Kertun kanssa meillä meni tosi hyvin, ainoastaan vaikea keppikulma tuotti vaikeuksia. A:lla vähän himmaili, mutta pääosin kontaktit oli hyviä. Tosi hyvät treenit, mutta heti treenien jälkeen polvi muistutteli, ettei kannata ottaa tuollaista spurttailua tavaksi. Mutta kivaa oli pitkästä aikaa olla puikoissa, ja meidän edellinen kouluttaja kehui että ollaan hirmuisesti tultu eteenpäin siitä mitä se oli vuosi sitten.

Pääsiäisenä käytiin moikkaamassa myös Nuuttia ja Wäinöä. Kertaalleen piti Kerttua puhutella siitä, että miten Wäinöä kohdellaan, mutta muuten noiden yhteiselo oli aika kivutonta. Edelleen Wäinö mulkoilee Kerttua eikä halua tulla lähelle, mutta suoranaista vihamielisyyttä ei niiden välillä kuitenkaan ole. Nuuttia Kerttu rakastaa edelleen hirveästi. Siitä kertoo paljon se, että Kertun syödessä lihojaan kupista Nuutti söi roippeita kupin vierestä. Kerttu on kohtuullisen resurssiaggre, mutta Nuutilla on ihan omat etuoikeudet.

Wäinö 10-vee on edelleen ihan ikinuori. Se jaksaa juosta nuorempien perässä, ja sen jälkeen touhuaa vielä sisälläkin. Mun siskolla on 11-vuotias sheltti, ja siitä jo huomaa että nuorison vauhdissa pysyminen ei ole enää ihan niin itsestäänselvyys. Kyllähän se pysyy, mutta sen jälkeen tarvii runsaasti lepoa. Wäinölle on vissiin vaan unohdettu kertoa, että koiratkin vanhenee.


perjantai 11. maaliskuuta 2016

Rally-epikset ja tokotreeniä


Kertun kanssa käytiin lauantaina kokeilemassa rally-tokoepiksiä. ALO-luokkalaisia oli yhteensä yli 10, tarkkaa määrää en muista. Rata oli ihan kohtalaisen helpon tuntuinen, ehkä vaikeimmat osat oli se askel oikeaan ja pujottelu juosten. Me ollaan tosi vähän treenattu pujottelua tai spiraalia muuten kuin kävellen, joten niitä pitäisi harjoitella enemmän.

Alkuun oli operaatio Kertun väsyttäminen, koska Kepen pitää olla melko rauhallisessa mielentilassa, että sen voin radalle viedä. Muuten se ei jaksa alkaa kuuntelemaan ohjeita, vaan tekee niin kuin itse tahtoo. Kertun kanssa oltiin lähtövuorossa seitsemänsiä, ja koko odotusaika touhuiltiin omiamme.

Radalle Kerttu lähti jostain syystä tosi huonosti. Ei suostunut kakkoskyltillä ottamaan heti perusasentoa, mistä tulikin -1. Siitä se sitten lähti kuitenkin sujumaan, ja lisää virhepisteitä ei enää tullut. Kokonaispistemääräksi jäi siis 99, ja sillä yllettiin toiselle sijalle. Pisteitä oli yhtä paljon mitä voittajalla, mutta aika oli vähän huonompi.



Kerttu teki ihan hyvin. Kuunteli että mitä sanon, ei lähtenyt arpomaan että mitähän sitä seuraavaksi keksisi. Seuraaminen ei ollut hyvää, mutta lupasin itselleni etten sitä Kertulta vaadikaan rally-tokon puolella. Pääasia että kulkee mukana. Se vähän itseä ihmetytti, että mua ihan jännitti lähteä epiksiin. Jostain syystä jännitän tätä lajia enemmän mitä tokoa. Ja tämä kuitenkin on meille se "paineeton humputtelulaji"... Mulla on hirveät sisäiset ristiriidat kisaamisen suhteen, koska olen hirveä kisajännittäjä, mutta silti niin kisahenkinen ihminen, että mun on tosi vaikea mitään treenata jos en kisaamaan ole lähdössä.

Tokojakin ollaan treenailtu. Sunnuntaina treenattiin rinkiläisten kanssa, ja Kerttu teki merkitöntä merkkiä ja tunnaria. Merkittömässä otti taas vähän häiriötä teipeistä. Tunnarissa hairahtui haistelemaan noin metrin päähän kapuloista jotain hajua, mutta ilman lisäkäskyä palasi kapuloille ja toi oikean. Tiistaina otettiin lisää merkitöntä, jolloin meni vähän paremmin. Ruutuun lähtö oli heikko. Jääviäkin tehtiin ja tosi hyvin tuli oikeita vaihtoja. Melakarin Tarja vähän yrittää katsella meidän rinkiläisten perään, ja laittoikin viestiä että haluaa nähdä seuraamisvideon koirakoista, joten kuvattiin tiistaina sellainenkin. Koira vaan tuntui koko tiistain treenin ajan niin tahmealta, että sen jälkeen ei ollakaan treenattu. Tänään on Kertulla agilityt, ja huomenna olisi tarkoitus taas ottaa vähän kokeenomaisempaa treeniä.



Ei mahduttu Kertun kanssa huhtikuun kokeeseen, joten ilmottauduin samana viikonloppuna järjestettäviin rally-tokokisoihin. Saapa nähdä kuinka käy. Toukokuussa olisi sitten tarkoitus tunkea Kerttu myös tokokisoihin.

Tuossa on tosiaan tuo Kertun seuraamispätkä. Moitetta tuli vasemmasa kädestä ja hitaista perusasennoista, muuten palaute oli yllättävänkin positiivista, eli kai tässä on eteenpäin menty. Itseä vähän häiritsee edelleen juoksun täyskäännös. Tyytyväinen olen kuitenkin Kertun ilmeeseen, on hyvin matkassa ja häntä heiluu, ja peruuttaminen on pääosin myös hyvää. Kunnolla päästään seuraamistakin taas treenaamaan kunhan Kerttu on hierottu. Aika sillä on ensi torstaina, saapa nähdä kuinka jumiin se on jo ehtinyt itsensä vääntää.


Kerttu on ollut jo aika päivälleen puoli vuotta ainoana koirana. Nuuttia ei olla tälle vuodelle vieläkään ehditty näkemään, mutta voi olla että viikonloppuna tulee sekin kyläilemään täällä päin. Hyvin on kuulemma Nuutilla mennyt. Kuvaterveisiä tuli, Nuutti on kuulemma melko tyytyväinen kun on lunta.


perjantai 4. maaliskuuta 2016

Mujusen tokokoulutus ja agitreeniä

Tänään meillä oli Kertun kanssa vuorossa Mujusen Salmen tokokoulutusta. Ongelma-alueiksi valitsin zetan, merkittömän merkin, seuraamisen ja kaukot. Treeniaikaa oli tunti, joten helposti ehdittiin kaikki katsoa.

Aloiteltiin merkittömällä merkillä. Kertun ongelmahan on se, että se merkkaa teipit ja luulee niitä kosketusalustoiksi. Me ollaan Kertun kanssa tehty sitä niin, että lelu on ympyrän takana, ja tehdään ylipitkältä matkalta. Mujunen oli sitä mieltä, että jos tehdään aina oikealta matkalta, niin koira oppii laukka-askeleet. Lisäksi Mujusen mielestä kannattaa jättää nami ympyrän keskelle, eikä välttämättä näkyvää palkkaa ympyrän taakse. Tehtiin myös kokonaista ruutua. Kuunteluoppilaat oli heti merkittömän merkin takana, joten Kertun oli vähän vaikea lähteä ruutuun, mutta lisäkäskystä lähti ihan hyvällä vauhdilla ja haki ruudusta hyvän paikan. Ruudusta meinasti karata, joten otettiin toinen kiekka kävelyä ennen kuin otin koiran seuraamaan. Itse sain noottia siitä, että en kävele koiraa kohti, kun olen tottunut kävelemään ruudun keskikohtaa kohti.

Seuraavana tehtävänä oli seuraaminen, joka poikittaa. Salme yritti katsoa takaapäin meidän menoa, jolloin Kerttu ei oikein alkanut seuraamaan ollenkaan, koska liikkuri takana ahdisti niin paljon. Tätä siis pitää treenata. Sitten haettiin suoraa seuraamisasentoa, ja kun muutaman kerran palkka tuli oikealla hetkellä, niin koira alkoi suoristumaan paremmin. Enemmän vaan pitäisi treenata tätä apparin kanssa, koska mun on vaikea nähdä että millon on suorassa ja millon poikittaa.

Sitten oli zetan vuoro. Me ollaan nyt viime aikana tehty oikeesti paljon työtä zetan eteen. Ollaan tehty hirveästi erottelutreeniä, ja erottelut onnistuukin 95-prosenttisesti. Ollaan tehty ihan sellaisia, että koira saa palkan heti oikeasta asennosta, ja sellaisia että kierrän koiran, otan sen mukaan seuraamaan ja palkkaan sitten. Paljon ollaan myös liikkuroituna seurautettu zetaa ilman että ollaan tehty yhtään jäävää. Nyt tehtiin alkuun erottelua, jonka jälkeen tehtiin kokonainen zeta liikkuroituna. Ja Kerttu teki jokaisen vaihdon oikein! Ja jopa kohtuu nopeasti, eikä tippaakaan paineistuneena. Samalla saatiin kuitenkin tietää että mikä tässä mätti, koska ilmeisesti mun käskyt tulee ihan erillä äänenpainolla zetassa mitä erottelutreenissä. Vaikka yritän käskeä niin, että istumiskäsky tulee korkealla äänellä, maahan-käsky matalalla ja seiso-käsky neutraalilla äänellä, niin zetassa ne kuulosti kuulemma kuitenkin eriltä. Joten tätäkin pitää itse treenata.







Sitten oli vielä kaukot. Muutenhan ne on aika täydelliset (myös Mujusen sanojen mukaan), mutta s-i-vaihdossa takaset steppaa. Lisää siis liikeratatreeniä. Lisäksi mun käskyt on kuulemma huonoja, ja käsimerkit liian teräviä liikkeeseen, missä ei tarvita kovin korkeaa virettä.

Saatiin siis ihan ajattelemisen aiheita. Kerttu oli kyllä älyttömän hieno. Kuunteluoppilaistakin tulttin sanomaan, että huomaa kyllä että iso työ ollaan Kertun kanssa tehty, että tuo on kyllä ihan eri koira mitä se kesällä oli. Toivotaan näin, mutta tämä asiahan selviää viimeistään kokeessa. Sen kanssa on nyt treenit sujuneet tosi mukavasti, koira tekee iloisesti ja hyvällä vireellä, joten toivotaan että pitkä kisatauko on tehnyt tehtävänsä.


Samana iltana oli vielä rally-treenit. Ratatreeniä mentiin, ja Kerttu olisi kuulemma tehnyt 99 pisteen radan. Kerran tipahti nenä. Olen taas ollut huono koiranohjaaja jopa rally-treeneissä, koska Kertun seuraamisen takia en ole ikinä tyytyväinen rataan, vaikka ne ihan virheettömiä olisivatkin. Tein siis sellaisen päätöksen, etten seuruuta Kerttua ollenkaan vaan pidän sitä vaan mukana. Rallytokossa ei kuitenkaan vaadita täydellistä seuraamista, joten ihan turhaan minäkään sitä koiralta vaadin. Se, että pidän sitä mukana ja kannustan kovasti tuntuu olevan Kertulle kivempaa mitä se, että seuruutan ja olen tyytymätön sen seuraamiseen.

Muuten ollaan vietetty aika treeniköyhää viikkoa. Eilen ja tänän Kerttu kävi treenaamassa agilityä. Eilen Kerttu meni vaatimattomasti kolmosluokan rataa (Kertun torstain ryhmä on kolmosluokkalaisille tarkoitettu), ja hienosti tuo möllikoira sitä menikin. Vaikeaa oli mennä suorasta putkesta kepeille, kun keppejen molemmilta puolilta löytyi putket. Takaaleikkaukset, mitkä ennen on olleet Kertulle vähän vaikeita, meni tosi hyvin. Tänään puolestaan vaikeuksia tuottivat takaaleikkaus puomille ja varsinkin keinun kontakti (kertaalleen otti lentokeinunkin). Se on ilmeisesti melko tottunut lainaohjaajaan, kun ei se yhtään ikävöi mun perään radalla, eikä oikeestaan sen jälkeenkään. Katsellaan jospa sen saisi ensi kuussa kisoihin. :)


Tuossa videonpätkää lentokeinulle asti:


Kovin kauaa Kerttu ei nyt ehdi levähtämään, huomenna olisi suunnitelmissa rallyepikset ja sunnuntaina taas treenataan nuorten tokoringin kanssa. Jospa sitten maanantaina olisi taas vapaata.