Kertun näyttelydebyytti

Tänään korkattiin Kertun näyttelyura Muhoksen ryhmiksessä. Tätä vartenhan me oltiin treenattu ahkerasti, viikko sitten käytiin näyttelytreeneissä ja toissapäivänä mätsäreissä. Mätsäreissä Kertun esitti Katri, ja tuloksena hyvällä käyttäytymisellä sininen nauha. Siitä ei enää jatkoon päästy, muttei lennetty myöskään ensimmäisenä ulos.

Tänään sitten oli virallisen koitoksen vuoro. Vähäsen jännitti se, että tuomarina on mies (Guido Schäfer Saksasta), ja Kepe ei nyt hirveesti aina vieraita ihmisiä (ja miehiä) rakasta. Vähän enemmän vielä jännitti, kun katsoin alkukehää, ja tuomari kopeloi aika tarkasti.

Olin kuitenkin ollut kaukaa viisas, ja hommannut Katrin esittämään Kerttua. Mun kanssahan siitä ei tulisi mitään, puolustushinku iskisi päälle ja pitäisi murista tuomarille, mutta Katrin kanssa Kertulla ei ollut kyllä yhtään mitään ongelmaa. Kerttu esiintyi tosi nätisti, ei yhtään koheltanut ja jaksoi seisoa pitkätkin ajat. Kertun käyttäytyminen oli kaikin puolin ihan A+:n arvosta.

Tuomari ei kuitenkaan ehkä ihan ollut vakuuttunut Kertun ulkonäöstä. Ensimmäinen reaktio oli Kertun kohdalla että "Oh my God". Muu arvostelu kuului näin: "2 years old. Missing the most necessary things in aussie: substance, bones and head expression. Good proportions. Nice temperament. Nice presentation." Tuomari ei kuitenkaan missään nimessä halunnut Kerttua hylätä, joten arvosanaksi tuli T, mikä ei riitä valioitumiseen. Kehäsihteeri kyllä yritti vinkata tuomarille, että harrastus-hoota tulivat hakemaan, mutta eipä auttanut. Kerttua siis tullaan näkemään näyttelyissä tulevaisuudessakin. Kierretään vaikka niitä kehiä niin kauan, että joku antaa säälistä H:n. Jos se ei tule valioitumaan siitä syystä, ettei saada käyttötuloksia kasaan niin sille ei voi mitään, mutta ihan periaatteestakin joistain näyttelyistä se ei jää kiinni. :D

Vaikka kyllähän se on myönnettävä, että Kepe erottui sieltä näyttelyaussikoiden (jotka näyttivät pääosin olevan töpöhäntäisiä, vaaleita merlejä) joukosta. Ulkonäöltään se olisi voinut maastoutua ehkä junnunarttuihin. Ei meitä sentään bc-kehään lähetetty, joten paremmin meni mitä ajattelin. :D Pieni, kevyt ja karvaton Kerttu on, ei voi mitään. Nyt se vielä heinä-elokuun vaihteessa alkavien juoksujen kunniaksi pudottaa kaiken karvansa, joten kohta on vielä karvattomampi. Kuitenkin kesällä se pitäisi näyttelyttää, koska kesällä saatetaan saada anteeksi pohjavillattomuus, Kerttuhan ei pohjavillaa kasvata talvellakaan.

Mutta ihan hirvittävän tyytyväinen olen Kerttuun, se käyttäytyi kehässä ja sen ulkopuolella tosi hienosti. Ei siltä sen enempää olisi voinutkaan pyytää. Kepe teki justiinsa niinkun sille oli opetettu (parissa päivässä...), ja jopa heilutti tuomarille häntäänsä. Vielä torstaina mätsäreissä Kertulla tuli kehässä äiskää ikävä, ja mun piti olla piilossa, mutta nyt sain olla ihan kehän laidalla eikä Kerttu kiinnittänyt mitään huomiota minuun. On se huippu. :) Muistan kun vielä viime vuonna ajattelin, että mun on varmaan pakko laittaa Kertulle koppa päähän näyttelyihin, mutta ei kyllä todellakaan tarvinnut. Siellä se pujotteli ahtaistakin väleistä vaikka ympärillä oli koiria, ihmisiä ja lapsia, eikä mistään välittänyt. Ollaan me sentään jossain asiassa päästy eteenpäin. :)

Eikä mua hirveesti etes haittaa että Kepelle T tuli. Toki menihän tuossa nyt hukkaan jokunen kymppi rahaa ja muutama tunti elämästä, mutta ihan kivaa vaihtelua oli viettää päivää näyttelyissäkin. Ja sanoinkin ennen kun Kerttu meni kehään, että mielummin otetaan sieltä T mitä EVA. Mutta ei musta vielä tämän perusteella kyllä näyttelyihminen tullut.

Nuuttihan oli myös karkeloissa mukana, mutta se sai viettää aikaa häkissä kehän reunalla.

Sievä se on kuin sika pienenä, sanoo näyttelytuomarit mitä sanoo.