sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Viikonlopun treenejä

Koska viikolla treenit jäi tosi vähiin, niin yritettiin nyt viikonloppuna ottaa vähän kiinni. Kotiseuralla oli agilitykisat, eli tarkoittaa siis sitä, että lauantai-iltana pääsee treenaamaan täysillä matkoilla.

Lähdettiin siis eilen treenaamaan, ja löydettiin hallilta myös treenikaveri bortsunsa kanssa, eli saatiin myös liikkurointia. Koko iltahan siellä hallilla sitten meni.

Kerttu aloitti, ja Hannu odotteli häkissään. Käytettiin iso tila hyväksemme, ja aloitettiin kiertohäkkärällä. Laitoin ensin Kertun kiertämään, ja sen jälkeen liikkuroituna koko liike. Kierto edelleen aika laaja, mutten uskalla pilkutta sitä kun en tiedä missä kunnossa se Kertun selkä on. Hyvä istuminen, ei ennakointia, haki hyvin oikean kapulan ja hyvällä vauhdilla sivulle. Siitä Kerttu pääsi sitten palkalle, mitäpä tuota enää tekemään kun kerralla meni hyvin.

Hannukin teki vähän kiertoja. Vähän saisi olla vielä vauhtia, kun on muuten niin vauhdikas koira, mutta ihan hyvin tuo tekee.

Sen jälkeen tehtiin ruutua. Taas ensin laitoin Kertun ilman liikkurointia eteen, meni ihan hyvin, joten sitten tehtiin liikkuroituna koko liike. Hyvin meni, mitä nyt ruudussa jäi aika eteen. Tehtiin vielä ruudun paikan hakemista, ensin alustalla ja sitten ilman. Hyvin alkoi löytyä oikea paikka kunhan sitä vähän naksuteltiin.

Hannukin pääsi tekemään ruutua. Tehtiin alustalla, ja Hannu teki tosi hienosti. Hyvin juoksi keskelle ruutua, pysähtyi napakasti, hyvä maahanmeno. Vähän pitäisi paremmin malttaa maata kuitenkin paikallaan, kun ponnahti ylös vähän ennen kuin ehdin ruutuun, ja ruudun hakemista pitäisi vielä treenata. Mutta siellä ruudun takana kentän ulkopuolella touhusi vieras koira, eikä Hannu ottanut häiriötä tai lähtenyt huutamaan, joten siltäkin osin kivasti meni.

Seuraavana Kerttu pääsi tekemään ensin zetan ja sitten ohjatun. Molemmat meni hyvin, mitä nyt zetan käännöksessä oikeen irtosi. Hannun kanssa tehtiin kapulajuttuja, ja vähän ohjattua yhdellä kapulalla. Alkuun meinasi kapula vähän pyöriä suussa, mutta kunhan löytyi oikea vire, niin ei ollut enää ongelmaa. Tasamaan noudonkin se teki. Noutoon pitäisi saada vähän lisää potkua. Laukalla se noutaa, mutta kun se on noin tulinen tapaus muuten, niin toivoisi että se näkyy myös vauhtiliikkeissä.

Viimeisessä pätkässä Kete teki kaukot ja luoksarin. Kaukot oli hyvät, ja niin oli luoksarikin. Vähän valui, mutta kyllä se on tässä vuodessa huomattavasti parantunut. Hannu teki luoksetulon liikkuroituna pariin otteeseen, ja hyvin tekikin. Sivulle tuli vähän kaaren kautta, mutta sivulle asti ei yleensä otetakaan.

Molemmilta siis tosi hyvät treenit. Hannu teki innokkaasti ja jaksoi vaikka tehtiin aika paljon. Kerttu teki tosi kivalla fiiliksellä, ja sille teki varmasti hyvää tehdä treenit isolla kentällä liikkuroituna, mutta kuitenkin sai palkkaa ja oli kivaa. Fiksut karvakorvat.

Tänään jatkettiin treenejä. Hannu treenasi rally-tokoa, Kertulla taas oli tokotreenit. Hannun kanssa tehtiin eilen Torniossa ollut ALO-rata. Alussa mulla oli hihna väärässä kädessä, mutta kun sain sen siirrettyä takaisin oikeaan käteen niin alkoi sujua. Hannu oli hyvin kuulolla ja innokkaasti teki mitä pyydettiin. Palkkasin vain kahdella kyltillä, eikä Hannua haitannut palkan puuttuminen. Yhdessä vaiheessa Hannu vähän vilkaisi meidän kouluttajia sillä silmällä, että olisipa ihana käydä rapsutettavana, mutta luopui siitä häiriöstä ja teki loppuradan hyvin ja keskittyi tekemiseen. Ja mikä ehkä parasta, ääntä ei kuulunut. En tiedä uskaltaako tätä edes kirjoittaa saatika ääneen sanoa, mutta musta tuntuu että Hannu on alkanut hakemaan parempaa viretasoa nyt ihan itse. Vaikka se on lentoon lähdössä, niin se yleensä laskee vireen sinne sopivalle tasolle, missä ei ääntä kuulu (ja mistä vetoa seuraavissa treeneissä se vaan piippaa kun nyt menin kehumaan...). Hannullehan ei ole opetettu seuraamiskäskyä, mutta ihan kivasti se kulkee mukana rallyradalla. Mietin etten välttämättä sille tuon vakavampaa seuraamista rallyyn opetakaan. Tokoon toki opetan.

Tehtiin myös hyppyä ensimmäistä kertaa. Ajattelin ettänyt lähtee poika käsistä niin että pölähtää, vaan eipä lähtenyt. Tosi hienosti pysyi hanskassa. Hannun kanssa on kyllä ilo treenata kun se on tällä päällä. Sillä on kivaa ja se keskittyy siihen mitä tehdään ja kuuntelee jopa ohjeet. Hyvät treenit siis taas.

Ketun kanssa otettiin tokossa ohjattua ja ruutua. Ohjatussa lähetettiin ruudun vierestä merkille, ja ruudun puoleinen kapula piti hakea. Kerttuhan meni lankaan ja ensimmäisellä kerralla lähti merkiltä ruutua kohti, mutta toisella kerralla sitten jo kuunteli paremmin ja haki ihan oikean kapulan. Ruutuun oli tosi hieno eteenmeno, hyvin lähti myös ruutuun ja meni ihan keskelle. Maahan käskin väärällä käskyllä, joten tarvitsi kaksoiskäskyn. Ennakoi seuraamaan lähtemisen. Ilmekin oli kyllä tytöllä sellainen, että ups, tuli mokattua. Vein sitten Kertun uudelleen eteenlähetysympyrään, ja lähetin uudelleen ruutuun. Olisi nyt jäänyt etureunaan, joten kaksoiskäskyn sai että meni keskelle. Ekalla käskyllä alas, ja kävelin pari kertaa kolmion, eikä Kertulla käynyt mielessäkään nousta ilman käskyä. Joku ajatuskatkos sillä varmaan kävi, tai sitten se ei kunnolla kuullut hälyn läpi että se oli liikkuri joka puhui, enkä minä. Palkan se sai ruutuun.

Loppuun vielä paikallaolot. Ajattelin pysyä koko ajan näkyvissä, ja lähdin alkuun aika kauas, ja kun katsoin Kerttua niin se roikotti päätään oikeen hakatun näköisenä. Yritin sille sanoa että piristyhän vähän, mutta Kerttu nousi ja lähti mua kohti. Vein Kertun takaisin riviin, ja jätin ensin sitä vain muutaman metrin päähän, palkkasin, kävelin vähän kauemmaksi, palkkasin jne. kunnes olin toisella puolella kenttää. Tällä kertaa Kerttu istui ryhdikkäänä hyvässä mielentilassa. Nyt kun se on ihan kiltisti jos olen lähellä piilossa, niin pitää alkaa treenaamaan tuota kauemmaksi jättämistä niin että olen näkyvillä. Jospa me saataisiin paikallaolot joskus kuntoon ja päästäisiin kisoihin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti