Käytiin tosiaan poikien kanssa viime viikolla Akuutissa,  ja molemmista tuli pitkästä aikaa hyviä uutisia. :) Wäinö oli potilas numero 1. Herra käyttäytyi oikeen mallikkaasti eläinlääkärillä, mutta odotustilaa ei pojan hermot kestäneet.
Ensin Wäinöltä kuunneltiin sydän, ja vähän ihmetystä herätti se, että pulssi oli vain 70, vaikka koira ihan selvästi stressasi. Seuraavaksi sitten laitettiin pöytä valmiiksi ja kumottiin koira siihen, ja alkoi itse ultraus. Samaan aikaan otettiin myös EKG-käyrä. Ultrauksessa löytyi vähän läppävikaa molemmilta puolilta, muttei kovin voimakasta. Ultrassa myös huomattiin, että vasen puoli sydämestä on pikkuisen laajentunut aorttaan nähden (normaalisti kammion ja aortan suhde on 1-1,5, Wäinöllä 1,58). Vasen kammio myös työskenteli melko laiskasti. Mitään tappavaa vikaa ei kuitenkaan löytynyt. :) Vuoden päästä sitten ultrataan uusiksi, siihen asti saamme viettää ihan normaalia elämää, paitsi jos oireita alkaa tulla, niin aiemmin lääkäriin. Wäinölle luultavasti on kehittymässä vajaatoiminta, mutta siitä ei vielä tarvitse huolehtia. Lääkäri myös sanoi että olisi hyvä ottaa maksa-, munuais- ja kilppariarvot, joten ne otetaan sitten ensi kuussa.

Nuutti oli potilas nro 2. Tällä kertaa ei ollut muuta asiaa lääkäriin kuin kyynär- ja lonkkakuvat. Ne näyttivät oikeen kivalta molemmat, ja kennelliitolle lähtivät lonkat A/B:nä ja kyynärät 0/0:na. Ei huono ollenkaan. Näillä kehtaa kyllä harrastaa agilityä, jos vaan mielenkiinto riittää. :)

Treenien puolesta ollaan oltu luvattoman laiskoja. Alkuviikosta korvattiin treenit pidemmillä lenkeillä, mutta Wäinö kipeytyi taas, joten lenkit lyhenivät. Tiistaina lupauduin pitämään ykkösille tokoilua, joten Nuutti lähti mukaan hallille. Nuutilla oli kuitenkin huono päivä, eikä ruoka maistunut ollenkaan. Hiljaakin se oli, joka on varmasti huono merkki, joten kotiin tultuamme mitattiin pojalta kuume, joka oli 37,6. Alilämmön lisäksi se oli tosi janoinen, joten otin varmuuden vuoksi siitä stixin. Muuten oli asiat kunnossa, mutta leukkareita löytyi edelleen, ja pH oli mennyt turhan matalalle. Loppuilta menikin minulla tokokokeessa toimitsijana, joten Nuu sai levätä. Illalla sitten ruokaakin meni hiukkasen alas, ja seuraavana päivänä lämpö oli noussut 38 asteeseen, mikä onkin Nuutin normaalilämpö.
Torstaina käytiin treenaamassa vähän paremmalla menestyksellä. Käytiin kaikki liikkeet läpi, ja ainoa missä on ongelmaa on paikkamakuu. Noudossa Nuutti laukkaa kapulalle, ottaa sen ja yleensä vielä laukkaa takaisin, ja jotenkin se itse oppi tulemaan sivulle ja antamaan kapulan käteeni. Se siis menee nykyisin hyvin. Luoksetulon pysäytys on hyvä, mutta liikkeessä voisi olla lisää vauhtia. Kyllähän tuo laukalla pysyy, mutta vähän laiskahkon näköinen se on. Jäävissä ei ole ongelmaa, kaukot menee hyvin ja Nuutti seuraakin paremmin kunhan opettelen katsomaan eteenpäin koiran sijasta. Hyppykin on valmis, joten ei tässä sinällään hätää ole. Keväällä ehkä kokeillaan avointa, jos saadaan koira tekemään kaukopalkalla.
Ensi kuun alussa poika menee taas lääkäriin, tutkitaan taas tuo pissa, että joko saataisiin siirtyä normiruualle. Alkaa pH olla jo niin alhaalla, että toivotaan ettei kalsiumoksalaattikiteitä tule seuraavaksi. Ollaan myös kasvattajan kanssa mietitty, että voisiko Nuutin ongelmia aiheuttaa maksashuntti, joten sappihappoarvot olisi varmaan hyvä napata.

Tässä viime aikoina onkin ollut monta karvakorvaa huollettavana. Viimeviikolla meillä oli pari päivää kyläilemässä Aatos ja Enya, seuraavana päivänä lähdin kennelille, jossa olin tähän aamuun saakka. Sieltä melkeenpä suoraan lähdin hoitamaan ja sossuttamaan 5-viikkosia australianpaimenkoiran pentuja, joita sitten hoidellaan sunnuntaihin asti. Ja ovathan ne ihania, tekisi mieli napata yksi (tai kaksi tai useampi :D) mukaan. <3