We're not in Kansas anymore

Nyt ollaan sitten jätetty Pohjanmaa taakse ja puolet tavaroista löytyy uudelta kämpältä ja toinen puoli on minun ja koirien kanssa vanhempieni luona remontin takia. On meillä täällä kyllä niin tylsää, ettei malttaisi odottaa että päästäisiin uudelle kämpälle. Koirat taitavat kyllä olla sinällään tyytyväisiä, koska täällä ei mitään muuta tekemistä ole kuin treenata niitä (Nuuttia).

 Nuutin kanssa ollaan siis taas jälleen vaihteeksi treenattu tokoa. Kaikkien aikojen inhokkiliikettä tunnariakin ollaan väännetty. Nuutti olisi mielellään taas napannut ihan minkä tahansa kapulan, joten otin maalarinteippiä ja teippasin kapulat lattiaan kiinni, otin naksun käteen ja alettiin harjoitella. Hetki meni ennen kuin penikka tajusi mitä haetaan, se niin yritti ilmaista väärää kapulaa ensin hampailla, sitten raapimalla ja vielä pistämällä maate. Makupalaa ei kuitenkaan tullut, joten aukesi se Nuutinkin nenä ja koira alkoi ihan oikeasti töihin. Erävoitto! Seuraavalla treenikerralla taas yritti vähän napsia, joten tässä nyt muutaman kerran kokeillaan tuolla kapulat-kiinni-lattiaan-systeemillä.

Muuten meidän tokoilut on menneet ihan kivasti. Voittajan kakeja ollaan alettu treenaamaan. Ensin oli pientä ongelmaa eteenpäinliikkumisessa seisomaan noustessa, joten tähän otettiin takapalkka, joka ainakin nyt näyttäisi toimivan. Vähäsen Nuuttia haluttais ottaa askelta eteenpäin, mutta kunhan ehdin sen vapauttaa namille ennen sitä, niin hyvä. Merkki on nyt kunnossa, siinä ei ole oikeen mitään valittamista, koira juoksee sinne ja pysähtyy hyvin. Ohjattu meni ihan kivasti jopa kokonaisena liikkeenä, kunhan Nuu muisti ettei siihen keskimmäiseen kapulaan kosketa.
Ruudun kanssa Nuu oli hieman hämmentynyt, ilmeisesti nyt sen takia kun ruudun merkit oli samanlaisia mitä merkkikin, ja Nuutti ei oikeen tajunnut miten sinne ruutuun oikeen pitikään mennä. Tämä ongelma ratkesi namialustalla. Nyt pitää vaan vahvistaa kovasti tuota ruutua.
Luoksetulot oli tänään hitusen laiskoja, normaalisti ne kuitenkin ihan pelittää. Tänään muutenkin Nuutti oli ehkä pikkusen laamaeläin, kyllä se teki ja oli kohtuu vauhdikas mutta semmoinen terävyys puuttui. Kotiin kävellessä se roikkuis siellä jossain hihnan päässä, että ehkä se oikeasti oli raukka väsy.
Seuraamiset oli aika nättejä. Jos jotain valitettavaa pitää sanoa, niin täyskäännöksiin enemmän tarkkuutta. Varsinkin juostessa se jää täykkärissä jälkeen.
Noudoissa ei sinällään ole mitään muuta vikaa, mitä se mäkläys. Olisi kiva tietää että pystyykö edes noilla vammahampailla mitään pitämään normaalisti suussa. Luultavasti pystyy, mutta onhan se kiva itelleen tehdä tekosyitä miksei sitä tarvii opettaa. :D
Loppupalkkana meillä oli Berran narupallo, ja voi että se on suuressa suosiossa. Nykyisellään on jotenkin hassua muistella, miten joku aika sitten en saanut Nuuta ollenkaan leikkimään, tai edes kiinnostumaan esineistä. Nykyään ei ole ainakaan tätä ongelmaa.
 

Muuten me ollaan sitten lenkkeilty. Ollaan käyty yleensä pidempää metsälenkkiä, ja koirat ovat saaneet juosta irti. Mukana on ollut myös Unski. Kävästiin myös pitkästä aikaa lenkillä Wäinön lapsuudenystävän lhasa apso-Mintunkin kanssa. Wäinöhän oli ihan tohkeissaan, koko koira oli ihan makkaralla kun se häntä ei vaan vispannut tarpeeksi lujaa. :)

Nuutin kanssa ilmottauduttiin myös agikurssille, taso on möllit. Kai se on pakko päästä johonkin ohjattuun toimintaan, en minä tuosta omin päin saa kisakoiraa. Toivotaan että tuon kurssin avulla Nuuttikin innostuu ihan erilailla agista, olisi hirmu kivaa jos alkuvuodesta päästäisiin ajattelemaan kisoja. Hakupaperit jätettiin myös tokoryhmään, mutta ilmeisesti vasta ensi viikolla kuullaan että päästiinkö ryhmään vai ei. Ryhmätreenit olisi tässäkin lajissa älyttömän hyödyllisiä, varsinkin siksi kun se suurin ongelma on arkuus ja minä olen ihan hukassa tämän ongelman suhteen. Toivottavasti päästäisiin ryhmään ja toivottavasti sieltä tulisi hyviä neuvoja. Wäinökin olisi kiva tunkea johonkin agiryhmään, kunhan itelläni olisi aikaa ja löytyisi ryhmä missä olisi tilaa.

Mutta koirien kuvia! Ku on ne niin nättejä!