Treeniä treeniä

Molempien piskien kanssa ollaan reenattu ainakin vähäsen. Nuutin kanssa edelleen suurin osa treenistä tehdään ohjatuissa, Kertun kanssa ollaan tottikset alotettu ihan omin päin. Kunhan se tuosta vähäsen kasvaa, niin hypätään pentukurssille mukaan. :)

Nuutin kanssa ohjatut tokot meni tällä viikolla ihan suorastaan älyttömän hyvin, mikä oli kauheen piristävää kun edelliset treenit meni niin persiilleen. Nuutti teki oikeestaan kaiken mitä siltä pyydettiin, ja ihan suorastaan hyvin. Alussa otettiin paikkamakuuta. Ensin Nuuppu vähäsen keikutti itteään lonkalta lonkalle, mutta rauhottu kyllä nopeesti. Siinä se sitten odotteli loppuajan ihan paikallaan ja hiljaa. Ei mikään kympin suoritus, mutta parempi mitä viimeksi se piipittäminen. Treeneissä pääpointtina otettiin tunnaria. Otin Nuun kans sitä ekaa kertaa niin, että joku muu asettelee palikat maahan (nakkisilla käsillä kaiken lisäksi), eli niissä on vieras haju. Kun palikat oli suorassa rivissä Nuutti meni laukalla palikoille, haisteli kaikki hyvin läpi ennen kun otti oikeen kapulan suuhunsa. Ympyrässä olleista palikoista Nuu nappas kerran väärän, tajus mitä teki ja vaihtoi sen oikeaan. Otin vielä uusiksi, jolloin se napsiminen jäi pois. Tosi tyytyväinen oon kyllä meidän tämänhetkiseen tunnariin, askellaji on laukka, mutta kapuloilla Nuutti ei pidä turhaa kiirettä. Oli kuulema treenien vetäjäkin kateellinen. ;) Nyt pitää vaan alkaa jättää kehua pois heti kun Nuutti nappaa kapulan, ettei se jää sille päälle. Jos me enää ikinä kisataan, niin kisatilanteessa sitä ei voikaan kehua.

Otin Nupun kanssa vähäsen ohjattuakin. Sinällään meni ihan hyvin, että ensimmäisestä käskystä lähdettiin hakemaan kapuloita, mutta vauhti oli huono. Koska otettiin noutoja, niin Nuutti harjotteli metallihyppynoutoa. Siinä ei nyt ole ollut ongelmaa, ja olin kauheen tyytyväinen että Nuutti palautti hypyn kautta, vaikka heitin sen kapulan tosi vinoon.

Sitten tehtiin vähän luoksetuloa. Pitää alkaa tekemään enemmän läpijuoksua. Nuutilla on vähäsen tapana kuitenkin ennakoida pysähdystä.

Agilityssä käsiteltiin nyt sitä putkiongelmaa. Rata oli lähinnä putkia, ja lähetyksiä niille eri kulmista. Nuutti itse asiassa meni joka ikiseen putkeen ilman pyörähdystä. Mutta jonkunhan pitää kusta, ja tällä kertaa se oli A:n kontaktit. Jännää, miten puomilla ja keinulla kontaktit kuitenkin piti. Otettiin pientä radanpätkää, mihin kuulu kepitkin. Nuutti meni ihan jopa hyvin, vaikka vähäsen sähläsi kun kiekat pääsi nousemaan. Ei se enää tarvii keppeihin ohjausta oikeelta puolelta, vasemmalta puolelta pikkusen. Keinua otettiin myös radalla. Nuutti rakastaa sitä estettä, se on sen mielestä ihan kaikkein paras koskaan. Hyvät treenit siis taas. :)

Kerttu on päässyt treenaamaan vähäsen tokoa. Seuraamista ollaan otettu muutaman askeleen pätkissä, ja eteentuloa ollaan treenattu myös. Sitten vähän liikkeestä maahanmenoa ja paikallaan oloa. Tähän mennessä on ollut tosi kiva sen kanssa tokoilla, se on innolla mukana ja oppii helposti. Kerttu pääsi mukaan myös toko/agi-penturyhmään. Astetta vaativampi ryhmä tuntuu olevan, kun lukujärjestykseen kuuluu ruudut ja kaukot. :D Tää penturyhmä on sillä tavalla vähän tyhmään aikaan, että meillä jää Nuutin kans melkeen joka tokot väliin sinne huhtikuun lopulle. Mutta Kerttu tuota ryhmätreeniä tarvii enemmän, sen pitää oppia tokon ja agin lisäksi olemaan sosiaalinen ja työskentelemään häiriössä. Nuutti osaa nuo molemmat, vaikkakin tuon
sosiaalisuuden vaan treeneissä. Nuutin kans pystytään kuitenkin treenaamaan ihan kahestammakin, kunhan vaan viittittäis.

Kerttu on päässyt myös kaupungille mun mukaan asioita hoiteleen. Fiksusti se on käyttäytynyt, eikä se tuolla rotuaarilla ota painetta vieraista ihmisistä. Pihalla se kuitenkin pikkasen arastelee.

Kerttu vaan kasvaa ja sen tekemisen tarve myös. Koko ajan pitäisi olla jotain ohjelmaa, tai vähintään jotain pureskeltavaa. Hyvin on pureskellut tähän mennessä vaan sallittua tavaraa, plus vähän puuvärejä ja paperia. Seinät on kuitenkin pystyssä ja lattia on ehjä (vaikkakin kumman värinen, kiitos värikynät), joten ihan tyytyväinen oon  edelleen koiran käytökseen. Ylihuomenna Kerttu käy ottamassa taas Wäinöltä turpiin. Rumaa jälkeä tulee olemaan, Kerttu on tuommonen rymy-roope ja Wäinö ei sitä sietäisi vaikka Kerttu istuisi sievästi nurkassa. Lauantaina Kerttu pääsee taas painimaan sisarusten kanssa, sunnuntaina on pentukerho, keskiviikkona rokotusaika ja sisarustenkanssapainimisaika ja sunnuntaina sitten alkaakin tokot. Niin ne lapset kasvaa. :)

Wäinöä tosiaan päästään moikkaamaan taas kuukauden tauon jälkeen. :) Kovin kauaa ei ehditä siellä olla, mutta saanpahan hoidettua Wäinön madotuksen pois alta. Tyhmä, tyhmä työ kun ei ehdi Wäinöäkään koskaan kattomaan. Välillä tuntuu siltä, että säännöllinen päivätyö olisi ihanaa. Luultavasti kuitenkin ehtisin tehdä sitä ehkä kuukauden ennen kun pää leviäisi siihen tylsyyteen...