1. Millainen on suhteesi treenaamiseen? Onko treenaaminen intohimo vai pakkopulla jonkin tavoitteen tiellä? Vai treenaatko vain koiran aivojumpaksi?- Se on oikeestaan ihan vaan harrastus. Toki se on harrastus joka vie suuren osan ajasta ja paljon rahaakin, mutta harrastus se silti on. En voi kuitenkaan sanoa että treenattaisiin vain koiran aivojumpaksi, on meillä kuitenkin vähän korkeammat tavoitteet.
2. Mikä olisi maksimimäärä koiria, joita voisit pitää kerralla, jos sinulla olisi rajattomasti tilaa ja aikaa?
- Riippuu paljon rodusta, mutta ehkä 4. On niitä mennyt viisikin samaan aikaan, mutta ne onkin kaikki olleet shelttejä.
3. Voisitko koskaan kuvitella ottavasi kahta pentua (sisaruksia) kerralla? Miksi, miksi et?
- En. En muutenkaan ole mitenkään pentuihmisiä, yksi pentu kerrallaan riittää hyvin. En varmaan jaksaisi edes panostaa tarpeeksi, jos pentuja olisi kaksi.
4. Mitä lajia et koskaan haluaisi koirasi kanssa harrastaa, vaikka koirasi soveltuisi siihen? Miksi?
- Varmaan luolat ja noutajajutut. Ei vaan ole mun juttu.
5. Mitä tehdessään koirasi on onnellisimmillaan?
- Kerttu sillon, kun se saa vaan juosta, tai kun se pääsee päivän päätteeksi syliin rapsuteltavaksi (se on ihan sylivauva, alkaa tuoksumaankin kun se syliin pääsee). Nuutti on varmaan kaikista onnellisimmillaan syödessään. Se on vaan semmonen ahmatti. Wäinö sillon, kun se saa mennä metsäpolkuja ja kulkea ihan omassa hajumaailmassaan.
6. Saako koirasi nukkua sängyssä? Miksi, miksi ei?
- Saa, vaikka välillä kaduttaakin että olen ne sinne päästänyt. No, siedättyypä allergia karvojen keskellä nukkuessa.
7. Kumpi on mielestäsi tärkeämpää: Helppo ja tottelevainen koira arjessa vai toimiva koira kentällä? Perustele.
- Vaikka minä enemmän panostan kentällä toimimiseen, niin kuitenkin ehkä toimiva arki on tärkeempää. Mulla on pari shelttistä, joiden kanssa ei toimi kumpikaan, ja jos saisin valita, niin ottaisin arkitoimivuuden. Se on pitemmän päälle inhottavaa elää esim. Wäinön eroahdistuksen kanssa, ja Nuutin viimetalviset pelkotilat oli sitä luokkaa ettei kiitos ikinä enää. Kerttu puolestaan on (tähän asti ollut) arjessa kaikin puolin helppo, ja vaikkei siitä olisi kisakoiraksi, niin tyytyväinen minä siihen olen joka tapauksessa.
8. Mikä on ensimmäinen asia, jonka opetat pennulle?
- Nimi, luoksetulo, kontakti.
9. Millaisia tavoitteita sinulla ja koirallasi on?- Wäinön tavoitteena on vaan olla ja elää mahdollisimman kauan ja mahdollisimman kivuttomana. Nuutin pitkäaikasia tavotteita ei olla vielä päätetty, mutta jos se pitää talvikauden pään kasassa, niin ehkä ens kesänä tokokisoja ja ehkä TK2. Agissa ei sen kummempia tavotteita, kuhan höntsäillään. Kertusta olisi tarkoitus joskus leipoa TVA. Paimennuskokeissa olisi Kertun kanssa myös kiva käydä.
10. Mikä harrastus tms. voisi mennä koiraharrastuksesi edelle?
- En oikeen usko että mikään. Hevostelu meni jossain vaiheessa, mutta sitten yhtäkkiä mulla olikin kolme koiraa ja kaikki vapaaillat meni koirajutuissa, eikä mulla olekaan enää aikaa hevosille.
11. Kuinka kauan sinulla kesti vastata tähän kyselyyn ja keksiä omat kysymykset?
- En hoksannut katsoa aikaa. Ehkä puoli tuntia? Enkä keksinyt omia kysymyksiä, oon nyt saamaton.
Ja onhan meillä ollut treeniäkin. Tänään oli molempien tokot. Nuutti alotti, sen kanssa tehtiin ruudussa paikan varmistamista ja noutojuttuja. Ruutua tehtiin niin, että ensin lähetin sen ihan normaalisti ruutuun, ja kun se sinne meni (namialustalla), niin lähettelin sitä eri kulmista. Hyvin se nyt meni, eikä ottanut häiriötä kulmien törpöistä. Muutenkin työnteko oli tänään hyvää, mutta ongelmana edelleen ääntäminen. Noudot otettiin metallilla, ja koitin vähän naksutella sitä metallin pitämistäkin. Nuutilla kun on surkea ote metallista. Kyllä se sen innoissaan hakee ja tuo suoraan sivulle, mutta mäklää ja pyörittelee sitä. Mutta pääasiassa oli kyllä hyvät treenit Nuutin kanssa.
Kerttukin oli kivana tyttönä. Sille kehääntulotarkastus vaan tuottaa ongelmaa, kun ei se vaan malttaisi. Eikä se tykkää kamalasti että sen takapuolta sörkitään. Paikkamakuu näkösuojassa meni hyvin, paitsi että meni maate vinoon. Sievästi kuitenkin makasi sen pari minuuttia, vaikka vierestä lähtikin koira pois. Luoksetulon pysäytykset on Kepellä kivat. Nyt jätin takapalkan pois (pysähtyy sillä välillä vinoon), mutta hyvinhän tuo napsahti paikalleen ilmankin. Vähän meinaa ruveta vaan ennakoimaan, eli paljon läpijuoksuja pitää tehdä. Eteen tulee vähän liian löysästi, mutta sivulle siirtyy kivasti. Metallikapulalla tein vähän pitoharjoituksia, ja ihan hyvin se kapulaa piti. Sitten tehtiin vielä jääviä häiriössä. Maahanmeno on mennyt hitaaksi, sitä pitäisi korjailla. Seisominen on hyvä. Käytös Kertulla oli tänään tosi hyvää. Sitä voi pitää irti, vaikka toiset harjoittelee luoksetuloa ja palkkaavat leluilla. Tänään ei kuulunut pöhinöitäkään vasta kun treenien jälkeen. Hirmu tyytyväinen olen siis Kerttuunkin. Se on jotenkin tosi pikkuvanha, ei siitä uskoisi että ikää on 10kk. Se jaksaa tehdä ja keskittyä. Fiksu kakara, ei siitä pääse mihinkään.
Fiksu kakara sai itselleen myös BoT-loimen, ja huomenna tulee sadetakkikin. Nyt pitäisi saada vielä Nuulle sadepuku ja uusi, ehjä metallikapula (pitäisi mennä molemmille koirille, pitäisiköhän sitä hommata pieni vai keskikoko? Ottaako Nuutti keskikokosta, hukkuuko pieni nurmikentälle? Näitä elämän vaikeita kysymyksiä), ja sitten saa taas rahanmeno riittää. Hirveästi näihin saa upotettua rahaa, ihan järkyttävää.
- Kerttu sillon, kun se saa vaan juosta, tai kun se pääsee päivän päätteeksi syliin rapsuteltavaksi (se on ihan sylivauva, alkaa tuoksumaankin kun se syliin pääsee). Nuutti on varmaan kaikista onnellisimmillaan syödessään. Se on vaan semmonen ahmatti. Wäinö sillon, kun se saa mennä metsäpolkuja ja kulkea ihan omassa hajumaailmassaan.
6. Saako koirasi nukkua sängyssä? Miksi, miksi ei?
- Saa, vaikka välillä kaduttaakin että olen ne sinne päästänyt. No, siedättyypä allergia karvojen keskellä nukkuessa.
7. Kumpi on mielestäsi tärkeämpää: Helppo ja tottelevainen koira arjessa vai toimiva koira kentällä? Perustele.
- Vaikka minä enemmän panostan kentällä toimimiseen, niin kuitenkin ehkä toimiva arki on tärkeempää. Mulla on pari shelttistä, joiden kanssa ei toimi kumpikaan, ja jos saisin valita, niin ottaisin arkitoimivuuden. Se on pitemmän päälle inhottavaa elää esim. Wäinön eroahdistuksen kanssa, ja Nuutin viimetalviset pelkotilat oli sitä luokkaa ettei kiitos ikinä enää. Kerttu puolestaan on (tähän asti ollut) arjessa kaikin puolin helppo, ja vaikkei siitä olisi kisakoiraksi, niin tyytyväinen minä siihen olen joka tapauksessa.
8. Mikä on ensimmäinen asia, jonka opetat pennulle?
- Nimi, luoksetulo, kontakti.
9. Millaisia tavoitteita sinulla ja koirallasi on?- Wäinön tavoitteena on vaan olla ja elää mahdollisimman kauan ja mahdollisimman kivuttomana. Nuutin pitkäaikasia tavotteita ei olla vielä päätetty, mutta jos se pitää talvikauden pään kasassa, niin ehkä ens kesänä tokokisoja ja ehkä TK2. Agissa ei sen kummempia tavotteita, kuhan höntsäillään. Kertusta olisi tarkoitus joskus leipoa TVA. Paimennuskokeissa olisi Kertun kanssa myös kiva käydä.
10. Mikä harrastus tms. voisi mennä koiraharrastuksesi edelle?
- En oikeen usko että mikään. Hevostelu meni jossain vaiheessa, mutta sitten yhtäkkiä mulla olikin kolme koiraa ja kaikki vapaaillat meni koirajutuissa, eikä mulla olekaan enää aikaa hevosille.
11. Kuinka kauan sinulla kesti vastata tähän kyselyyn ja keksiä omat kysymykset?
- En hoksannut katsoa aikaa. Ehkä puoli tuntia? Enkä keksinyt omia kysymyksiä, oon nyt saamaton.
Ja onhan meillä ollut treeniäkin. Tänään oli molempien tokot. Nuutti alotti, sen kanssa tehtiin ruudussa paikan varmistamista ja noutojuttuja. Ruutua tehtiin niin, että ensin lähetin sen ihan normaalisti ruutuun, ja kun se sinne meni (namialustalla), niin lähettelin sitä eri kulmista. Hyvin se nyt meni, eikä ottanut häiriötä kulmien törpöistä. Muutenkin työnteko oli tänään hyvää, mutta ongelmana edelleen ääntäminen. Noudot otettiin metallilla, ja koitin vähän naksutella sitä metallin pitämistäkin. Nuutilla kun on surkea ote metallista. Kyllä se sen innoissaan hakee ja tuo suoraan sivulle, mutta mäklää ja pyörittelee sitä. Mutta pääasiassa oli kyllä hyvät treenit Nuutin kanssa.
Kerttukin oli kivana tyttönä. Sille kehääntulotarkastus vaan tuottaa ongelmaa, kun ei se vaan malttaisi. Eikä se tykkää kamalasti että sen takapuolta sörkitään. Paikkamakuu näkösuojassa meni hyvin, paitsi että meni maate vinoon. Sievästi kuitenkin makasi sen pari minuuttia, vaikka vierestä lähtikin koira pois. Luoksetulon pysäytykset on Kepellä kivat. Nyt jätin takapalkan pois (pysähtyy sillä välillä vinoon), mutta hyvinhän tuo napsahti paikalleen ilmankin. Vähän meinaa ruveta vaan ennakoimaan, eli paljon läpijuoksuja pitää tehdä. Eteen tulee vähän liian löysästi, mutta sivulle siirtyy kivasti. Metallikapulalla tein vähän pitoharjoituksia, ja ihan hyvin se kapulaa piti. Sitten tehtiin vielä jääviä häiriössä. Maahanmeno on mennyt hitaaksi, sitä pitäisi korjailla. Seisominen on hyvä. Käytös Kertulla oli tänään tosi hyvää. Sitä voi pitää irti, vaikka toiset harjoittelee luoksetuloa ja palkkaavat leluilla. Tänään ei kuulunut pöhinöitäkään vasta kun treenien jälkeen. Hirmu tyytyväinen olen siis Kerttuunkin. Se on jotenkin tosi pikkuvanha, ei siitä uskoisi että ikää on 10kk. Se jaksaa tehdä ja keskittyä. Fiksu kakara, ei siitä pääse mihinkään.
 |
| Koko porukka: Julius, Papi, Uno, Nuutti, Wäinö ja Kerttu |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti