Tokopäivitystä

Koska me ollaan viime aikoina tehty kauheen vähän muuta kuin tokoa (ja sitäkin melko vähän), niin kootaanpa pieni päivitys missä me ollaan koirien kanssa menossa.

Nuutti on pitänyt nyt viimeiset pari-kolme viikkoa päänsä kivasti kasassa. Se tekee hirveän innokkaasti töitä, mutta mun on hyvin vaikea saada sitä keskittymään tehtävään. Jos tulee vähän tylsempi hetki, niin se rupeaa tarjoamaan vaikka ja mitä. Esimerkiksi jos Kertun kanssa istutaan kehän laidalla, Kerttu istuu ja tuijottaa mua silmiin ja odottaa että päästään töihin. Nuutti puolestaan tarjoaa maahanmenoa, istumista, hyppää mun viereen tuolille, hyppää alas, tarjoaa uudelleen maahanmenoa, tarjoaa kieppiä, haukahtaa, menee maahan yms. Se reagoi niin hirvittävän herkästi kaikkeen, vaikkei ole mitään reagoitavaakaan. Esim. kierretään iltapissatuslenkkinä melkeen aina sama kortteli ympäri siihen aikaan, ettei siellä yleensä ketään enää näy, mutta Nuutti silti vetää häntä pystyssä ja urisee melkeen koko lenkin.

Paikkamakuussa se yleensä malttaa odottaa käskyä. Se pysyy kyllä maassa sen kolme minuuttia, mutta voi olla hyvinkin rauhaton. Nyt on ollut hetken hiljaa, mutta ollaan tälle vuodellekin saatu alottaa piiloonmeno alusta piippaamisen ja rauhattomuuden takia. Tätä on siis treenattu yli kaksi vuotta, joten välillä alkaa epätoivo iskeä. Nyt kuitenkin on tosiaan ollut hetken ihan hyvä. Sivullenousun ennakoi herkästi liikkurin käskystä, vaikken ole sitä sivulle nostanut ikuisuuteen, vaan vapautan masta.

Pieni penkkiurheilija

Seuraamisessa edistää ja painaa, ja nämä molemmat ongelmat on nyt pahentuneet ihan tämän vuoden puolella. Nyt ei tehdäkään pitkää pätkää, vaan opetellaan vähän paikan hakemista. Kontakti tippuu ensimmäisellä askeleella, mutta hakee sen yleensä nopeasti takaisin eikä puota sitä uudestaan. Tässä oma pään asento vaikuttaa hirveästi, jos katson suoraan eteenpäin niin pudottaa kontaktin paljon helpommin. Mutta Nuutti kyllä seuraisi vaikka maailman tappiin, ja hyvin innokkaasti seuraakin. Pikkukoiran paikka saakin olla vähän edessä, mutta vähän taaemmas tuota pitää saada, koska se haittaa jo omaa kävelyä. Nuutin kanssa kuitenkin ollaan paljon keskitytty vireeseen, ja se on kyllä nyt hyvä. Se tekee ja tykkää tehdä.

Liikkeestä maahanmenossa sillä on vähän pitkät piuhat. Käskyn jälkeen se tepastelee vielä pari askelta, mutta sitten pamahtaa hirveän nopeesti maahan.

Luoksetulo on ollut viime aikoina ihan hyvä. Pysähtyminen lähti jossain vaiheessa valumaan, joten takapalkka siellä on lähes aina, ja ennakoinnin takia pitää muistaa tehdä paljon läpijuoksuja. Maahanmenossa sama vika mitä liikkeestä maahanmenossakin, eli jokunen askel, ja sitten pamahdetaan maahan.

Liikkeestä seisominen sekoittuu istumiseen. Nyt ollaan siihen uutta käskysanaa opeteltu. Liikkeestä istuminen on puolestaan hyvä, mutta se on tauolla tuon sotkemisen takia.

Nouto on hyvä. Ollaan nyt kiinnitetty huomiota mäkläämiseen, ja se onkin selkeesti vähentynyt. Palautuspaikka vähän seilaa, ja jää monesti turhan eteen. Mutta vauhti on hyvä ja koira on innokas.

Tunnari on ihan loistava. Nuutti hakee omansa vaikka kapuloita olisi se 20. Hyvin harvoin ottaa väärän.

Hyppynouto on hyvä, ei mitään ongelmaa. Vaikka kapula menisi kuinka vinoon, Nuu tulee hypyn kautta takaisin. Metallikapulalla ei olla nyt hyppyytetty, mutta sillon kun meillä oli vielä pieni metalli, niin onnistui senkin kanssa hypyt.

Ohjattua ei olla pitkään aikaan tehtykään, joten en osaa sanoa onko siihen ilmaantunut uusia ongelmia. Se on kuitenkin ollut yleensä ihan jees.

Ruutu näyttää riippuvan kovasti paikasta. Kannuksen hallilla ei mitään ongelmaa, juoksee suoraan keskelle, Oulun hallilla sitten vähän ongelmaa onkin. Tai siis se pysähtyy tosi etureunaan ilman tarkettia. Namialustalla juoksee kuitenkin keskelle, ja loppuruudussa ei ongelmaa. Pitäisi varmaan treenata tätä enemmän tuolla hallissa, eiköhän se sen sielläkin opi kun on kerta jo Kannuksessa sen oppinut. EVL-ruutua ei tehdä, koska pieni koira-parke menee päästään ihan sekaisin. Ensin pitää kiertää merkki ja sitten mennä niiden keskelle.

"Ei meijän tarvii vielä nousta."

Merkki kuitenkin yksittäisenä on hyvä, menee merkille hyvällä vauhdilla. Pysähdyspaikka saisi olla reilummin merkin takana, nyt tulee merkin viereen. Mutta reilua edistystä, reilu vuosi sitten paineistu pelkän merkin näkemisestä ja nyt meinaa jo varastaa sille.

Kaukot toimii avoimeen, ainakin yleensä, jos ei ole hirvittävästi vauhtia. Ylempien luokkien kaket toimii tosi lyhyellä matkalla. Liikeradat on kuitenkin ihan hyvät. Tämäkin vaatisi vaan sitä treeniä.

Sitten tämmösiä yleisiä ongelmia mitä on, niin liikkeiden välit (koira karkaa haistelemaan, jos pyydän maahan niin nousee heti) ja oma palkkaus (liian laimeeta). Ja koska Nuutti on niin vilkas/huonosti keskittyvä, meillä harvemmin on sellaista ongelmaa liikkeissä, mikä näkyy joka kerta, vaan meillä aina tulee erilaisia virheitä. Yleensä on siis jotain Nuutin tarjoamaa temppua, kerrankin luoksetulossa (kisoissa) se kiersi mut peruuttaen, ja treeneissä ei sitä ole tehnyt. Vire on nyt tosi hyvä, ja vielä kun siihen saisi keskittymisen niin avot!


Kerttu taasen on ollut hiukan vähemmällä treenillä juoksujen takia, mutta mitä ollaan tässä treenattu niin on se tehnyt ihan älyttömän hyvää työtä.

Luoksepäästävyys ei ehkä ole ihan se Kertun lempiliike, mutta aina on kaikki (vieraatkin) suvainnut. Kerttu vaan nojaa muhun tosi vahvasti, ja tietää että sieltä tulee makupala heti kun ihminen lähtee. Tuttujen kanssa se haluaisi syöksyä rapsuteltavaksi mutta kun tietää ettei saa, ja vieraita se ehkä vähän jännittää. Ei ole ikinä suhtautunut negatiivisesti luoksepäästävyydessä, vaikka sitten oikeassa elämässä ei tykkää siitä, että vieraat tulee tutustumaan, vaan Kertun pitää tutustua ensin.

Paikkamakuusta haluaisin sanoa, että on tosi varma, mutten viitsi manata. On kuitenkin tosi hyvä. Kerran on noussut, ja silloinkin viereiselle koiralle sanottiin "vapaa". Pysyy maassa riippumatta siitä, että olenko piilossa vai en, ja on ihan älyttömän rauhallinen. Hieno kaikin puolin siis.

Seuraaminen on parhaimmillaan tosi hyvää. Pitäisi vaan tehdä putkeen kahta seuraamista, hihnassa ja ilman, että näkee että miten sille vireelle käy. Yleensä kuitenkin pitää tosi hyvää kontaktia ja seuraa hyvässä paikassa, mutta välillä vire on ihan mitä sattuu. Ylivireisenä ei keskity, elivireisenä saattaa jopa lähteä haistelemaan.

Liikkeestä maahanmeno on tosi mielenkiintonen. Se menee  maahan hissinä, mikä tekee siitä pahimmillaan tosi hitaan. Täysin päinvastanen ongelma mitä Nuutilla samassa liikkeessä, eli reagoi kyllä heti, mutta en saa sitä pamahtamaan täysillä maahan. Parhaimmillaan ihan hyvä, huonoimmillaan tosi hidas. On tehnyt pari kertaa jopa niin että niiaa, ja nousee seisomaan. Kuitenkin 98% menee maahan, mutta vauhtia saisi olla enemmän.

Luoksetulo on yleensä hyvä, kunhan muista jättäessä sanoa oikean käskysanan. Eteentulopaikka on parantunut, ja vauhtiakin on yleensä kivasti. Pysähtyminen toimii, mutta sitä ei voi useesti ottaa koska alkaa ennakoimaan. Maahanmenossa reagoi heti, mutta pysähtyy ja menee hissinä alas.

Liikkeestä seisomisessa ei ole yleensä mitään ongelmaa, välillä lähtee väistämään kun tulen takaisin sivulle.

Hyppy on yleensä hyvä. Välissä vähän yrittää ponnahtaa takaisin, ollaan varmaan tehty liikaa hyppynoutoa.

Nouto on parantunut, tai siis palautuspaikka. Nykyään siis nouto on ihan hyvä. Metalliakin noutaa hyvin.

Hyppynoudossa ei mitään muuta ongelmaa, kun palautus. Kerttu tulee esteen yli niin lujalla vauhdilla, että palauttaminen vähän kärsii. Ihan hyvin tulee kuitenkin esteen yli, vaikka kapula meneekin vinoon. Ei kuitenkaan yhtä varma vielä mitä Nuutilla.

Tunnari on ihan ok. Ollaan siis tehty ihan vaan ilmaisutreeniä, ja löytää kyllä sieltä oikean kapulan aika hyvin.

Ohjattua ollaan tehty niin, että vaan toisella sivulla on kapula. Hyvin hakee sitä, mutta palauttaa useesti vinoon. Ei siis tajua oikasta takapäätään.

Ruutu toimii, jos on kosketusalusta. Ongelmana vaan on se, etten saa Kerttua hakemaan ruutua silmillään ennen kun lähetän sen. Kuitenkin menee hyvin ruudussa maahan ja tulee sieltä ihan kivasti seuraamaan. Mun pitää kuitenkin sitä vähän jarruttaa, ettei mene ensin ohi ja sitten sivulle.

Merkin se tietää kyllä, mutta vauhtia on huonosti. Oliskohan se vielä epävarma siitä?

Kaukoissa vähän takapuoli liikkuu ilman estettä. Liikeratoja ylempiin luokkiin ollaan tehty, ja mun mielestä pysyy paremmin niissä paikallaan mitä avoimen kaukoissa. Ei kuitenkaan mitenkään toivotonta.

Nenänpää paljasti meijän roskisdyykkaajan

Yleistä ongelmaa tekee meillä vireen vaihtelu. Laamailee välillä, välillä menee ehkä yli. Parhaiten menee sillon, kun leikitään ennen treenejä, laitetaan lelu taskuun ja aletaan töihin. Toinen iso ongelma on häiriöt, Kerttu on aika häiriöherkkä. Mulla ärsytti hirveesti, kun meidän tottisryhmässä kulkee joku perhe, jolla on lapsi mukana, ja se lapsi hyppii ja pomppii ja Kerttu ei siedä lapsia ja murisee enkä uskalla päästää sitä kentän laidalla ollenkaan irti, mutta sitten tajusin että sehän on ihan mahtavaa häiriötä. Ollaan sitten tokoiltu siinä riehuvan lapsen ympärillä, eikä Kerttu kiinnitä kakaraan mitään huomiota. Eli ihan hyvä vaan että tuovat sitä lasta sinne hallille. Eilen saman perheen (?) iso koira tuli kahdesti Kertun päälle treeneissä (ei aggressiivisesti, mutta kuitenkin), ja Kerttuhan ei siedä isoja koiria, kun on puruleluksi sellaiselle joutunut. Kerttu ei kuitenkaan ottanut yhtään itseensä, ja heti kun saatiin koira pois kimpusta, Kepe palautui tilanteesta ja keskittyi töihin. Että on meillä vielä toivoa.

Huomenna alkaisi ensi kuun kokeisiin ilmottautuminen, ja kovasti pähkäilen että lähteekö Kerttu sinne. Ison kysymyksen nostaa valeraskaus, jos sellainen päättää tulla tähän juoksun loppuun. Toisaalta joskus se kisaaminen pitää aloittaa, ja liikkeiden puolesta tuo on ihan valmis. Se on tehnyt myös palkatonta luokkatreeniä hyvällä motivaatiolla. Jos sen vire ei laske eikä se ota häiriöä, niin ihan hyvin sen pitäisi mennä, mutta entä jos... Mutta kun taas en tiedä, että saako siitä enää varmempaa muuta kuin antamalla sen aikuistua. Se ei kuitenkaan ikinä sekota liikkeitä ja se tekee lähes aina oikein. Välillä tulee pientä lipsahdusta, esim. luoksetulossa saattaa tulla vinoon. Argh, vaikeita päätöksiä.