Talvikautta

Talvikausi on alkanut jo yli kuukausi sitten, joten taitaa olla jo aikakin jotain kirjoittaa. 

Kertulle kuuluu hyvää. Valeraskaana se on ollut jo jonkin aikaa, mutta koska se on olevinaan uraäiti, niin mua ei haittaa yhtään. Valeraskauden aikana sillä on ollut ihan mielettömän hyvä vire treenatessa, ja jos Kertulta kysyttäisiin, niin se olisi koko ajan töissä. Hirveästi hoivakäyttäytymistä ei ole, koska lelut mielummin tapetaan mitä hoivataan, mutta maitoa tulee nisistä. 

Kertun kanssa ollaan treenattu tokoa, aksaa ja rally-tokoa. Toko meillä näyttää nykyään tältä:

Paikallaolot

- hyvä istuminen

- ottaa edelleen painetta liikkurista, ja liikkurin mennessä Kertun taakse Kepe alkaa katselemaan ympärilleen ja saattaa missata maahanmenokäskyn

- ei kuitenkaan ole vähään aikaan karannut liikkurin alta

Seuraaminen

- käännöksiä oikealle pitäisi treenata

- tökkii kättä

- kontakti välillä tippuu hetkeksi

Zeta

- hyvät ja varmat jäävät

- seuraamiseen saisi kiinnittää huomiota

Luoksari

- parempi pysähtyminen mitä kesällä, muttei vieläkään ihan tosi hyvä

- maahanmeno sivulta hidas

- maahanmenostoppi ihan ok

Ohjattu

- normaalisti tosi kiva, mutta aina ei malta odottaa käskyä ja saattaa päättä itse kumpaan suuntaan lähtee

- vasenta pitäisi muistaa treenata

Tunnari

- hyvä kapulatyöskentely

- palautukset edelleen vähän rumia

Kiertohyppyhärdelli

- pitää treenata sitä, että Kerttu lähtisi hakemaan katseellaan törppöä. Lähtee nimittäin vähän huonosti

- sama mitä ohjatussa, ei välttämättä malta odottaa käskyä kapulalle

- vielä saisi istua paremmin ja varmemmin kierron jälkeen

Kaukot

- parantuneet, mutta edelleen saattaa seiso-istu-vaihdossa takasiaan liikauttaa

Ruutu

- ulkona saatiin eteenmeno hyväksi, mutta nyt taas hallissa ei lähde suoraan eteen

- ruudussa stoppi-käskyn jälkeen tassuttelua

Olikohan siinä kaikki? Joka tapauksessa, ihan on vielä tekemistä, mutta jos tekee parhaan osaamisensa mukaan, niin ykkönen on ihan mahdollinen. Kokeeseen ei kuitenkaan olla menossa varmaan enää tämän vuoden puolella. Kokeenomaista treeniä ei olla tehty oikeastaan yhtään.

Rally-toko menee ihan mukavasti. Treeneissä tekee tosi tarkkaa työtä, mutta ei hirveästi kuitenkaan huvittaisi kisaamaan lähteä. Ilmotin sen kuitenkin kahteen starttiin marraskuun alkuun. Toisessa startissa on miestuomari, joten sitä saa sitten jännittää vielä enemmän että mitä tapahtuu. 

Agilityä Kerttu on treenannut lainaohjaajansa kanssa, ja olen välillä itsekin pientä tekniikkatreeniä tehnyt. Meillä on hallilla nykyään valmis agilityrata yhdellä kentällä keskiviikosta perjantaihin, joten käydään Kepen kanssa treenaamassa jos ehditään. Pääasiassa treenaillaan irtoamisjuttuja, koska itsehän en oikeen voi juosta. Hienosti se irtoaa, tosi hyvin hakee esteet. 

Shelttejäkin ollaan käyty katsomassa nyt vähän tiheempään tahtiin. Wäinö yskii edelleen. Mulla meni tosi kauan että sain puhelimen käteen ja soitettua sille kontrolliajan thorax-kuviin, koska jännittää kovasti että mitä sieltä löytyy. Pakkohan se aika oli kuitenkin varata, ajattelin että jos se onkin syöpä ja jos sen kunto sitten yhtäkkiä romahtaa ennen lääkäriaikaa, niin se olisi hirveän vaikea antaa itselle anteeksi. Perjantaina on siis tuomionpäivä. Syöpädiagnoosista Wäinö todennäköisesti lopetetaan samantien, koska mun mielestä on vähän turhaa alkaa odottamaan huonoja päiviä. Nythän Wäinö voi pääasiassa hyvin ja on pirteä, mutta innostuessaan yskittää kovasti. Alkuun se yskä oli kuivaa yskää, mutta nyt se yskii limaa ylös. Toivottavasti olisi jotain hoidettavissa olevaa, mutta olen nyt yrittänyt varautua siihen, että uutiset voi olla huonoja. Ylihuomennahan tuo selviää.