maanantai 23. huhtikuuta 2018

Hannun tokokatsaus

Koirien kanssa ollaan treenailtu vähäsen. Yritän kohtalaisen usein käydä niiden kanssa jotain tekemässä, mutta välillä tuntuu ettei tehdä mitään järkevää, kunhan hööntsäillään. Silti varsinkin Hannun kanssa edistystäkin on tullut.

Hannun tokoliikkeet on tällä mallilla:

Paikallamakuu:
- On ollut ihan hyvä. Paljon sitä toki pitää sinne palkata, mutta ei ole noussut. Välillä vähän haastava saada pysymään hyvässä vireessä (=hiljaa) sen aikaa, kun odotellaan liikkuria. Pitää palkkailla paljon jo siinä istuskellessa.

Seuraaminen:
- Ollaan tehty aika lyhyttä pätkää. Takajalkojen käyttö on vielä aika heikkoa. Tekee aika rauhallisessa moodissa, mutta en uskalla hakea siihen yhtään korkeampaa virettä, ettei ala ääntelemään. Tekee sievästi, säilyttää paikkansa ja ei ota häiriötä.

Liikkeestä maahanmeno:
- Hyvä.

Liikkeestä seisominen:
- Itse seisominen hyvä, mutta vierelle siirtyminen on vähän vaikeaa. Pitää taas paljon palkata että Hannu malttaa olla paikallaan.

Liikkeestä istuminen:
- Kaikista vaikein jäävistä tällä hetkellä, vaikka syksyllä oli se vahvin. Tarvii vielä vahvistusta.

Luoksetulo:
- Hyvä. Ei olla tosiaan mitään pysäytyksiä otettu.

Kapulan pito:
- Hyvä.

Nouto:
- Ei malta oikeen istua sivulla kun kapulaa heitetään. Tehdään lähinnä vauhtinoutona, jos otan loppuun asti niin heti näkyy vauhdissa. Palautuksia otetaan sitten erikseen läheltä. Tarvii vielä kokemusta ja varmuutta, mutta hyvällä mallilla.

Kaukot:
- Alo-luokan kaukot hyvät. Ylempien kaukoja tehdään vielä tyyny takasten alla, koska takaset meinaa vähän liikkua s-m-s-vaihdoissa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että helpompi nämä kaukot oli Hannulle opettaa mitä Kertulle.

Este:
- Hyvä.

Kierto:
- Vähän on vielä epävarmuutta. Tarvitaan vielä kokemusta, ja sitä kautta vauhtia. Tässä myös riski ääntelyyn. Ollaan tehty myös hyppyjen välistä lähettämistä kierrolle, vähän alkeita kiertohässäkkää varten.

Ruutu:
- Ollut ihan hyvä. Menee alustalle, pysähtyy käskystä ja menee maahan. Vähän vielä tarvii tähänkin varmuutta, ennen kuin lähdetään ottamaan alustaa pois. Eteenmenon alkeet alkaa olla hallussa.

Ohjattu nouto:
- Ollaan otettu vähän vauvaversiota, mikä tuntuu onnistuvan. Suuntia pitäisi vielä vähän treenata ennen kuin vaikeutetaan.

Tunnari:
- Hyvä. Ei vaan olla oikeen tehty vieraalla hajulla. Palautus on myös kesken.

Metalli:
- Metallia pitää hyvin, muttei olla sen kummemmin siihen tutustuttu.

Eli liikkeet on ihan hyvällä alulla. Kiirehän Hannun kanssa ei ole mihinkään, rauhassa ainakin tämä vuosi treenaillaan ja katsotaan aikasintaan ensi vuonna kisoja. Joitain epiksiä voisi katsella loppuvuodelle ehkä, jos tuntuu että palkattomuus saadaan kuntoon. Pääasia on kuitenkin että Hans pysyy hiljaisena eikä rupea piippaamaan. Jos me saadaan tälle vuodelle pohjat hyvään kuntoon, niin eihän se sitten ole ensi vuonna kun kisata Hannu sinne EVL:ään. En usko että liikkeiden kanssa tulee suurempaa ongelmaa, mutta vireen kanssa voi tullakin.
Rallyssä Hannu vielä vähän ylikuumenee. En ole vielä löytänyt taktiikkaa, millä saisin sitä vietyä eteenpäin. Välillä tuntuu että on hyvä olla naksu ja karkit mukana radalla, että saa palkattua mielentilasta. Välillä taas tuntuu että se namittaminen ei vie meitä mihinkään, koska kun Hannu saa namin, niin keskittymiskyky loppuu siihen. Tehtiin tänään rata kahdessa osassa, ensimmäisen puolikkaan namitin, sitten vapautin lelulle, sitten tehtiin rata loppuun ilman palkkaa. Jälkimmäinen osa meni paremmin. Otettiin vielä treenejen loppuun alkuosa radasta ilman palkkaa, ja se meni taas kivasti ja ilman ääntä. Ehkä me aletaan tekemään muutamaan kylttiä kerrallaan ilman karkkia.

Muuten Hannun kanssa on kiva harrastaa. Meillä on nyt sellainen hyvä jakso, missä me puhutaan suunnilleen samaa kieltä, ja Hannu käyttäytyy myös arjessa kivasti. Vähän joo vahtii edelleen, ja silloin kun Hannulla on kivaa, niin ärähdykset tulee helpommin. Kuitenkin on alkanut keskittymään työntekoon eikä mulla enää niin tarvii olla silmiä selässä treenatessa. Hannu on muutenkin tosi kiva nuori mies (tällä hetkellä). Ei se edelleenkään siedä sitä, että mulle aletaan puhumaan lenkillä, ja toisten koirien ohittaminen on vaikeaa, mutta muuten on ollut myös arjessa aika kivaa. Meillä onneksi taloyhtiön remontti loppuu, ja se helpottaa hirveästi arkea näiden vahtikoirien kanssa.

Hannu on kyllä erittäin herttainen poika. Kotona on ihan sylivauvaa, ja muutenkin on hyvin kuulolla. Mun mielestä on tosi kivaa että me nykyään tullaan hyvin toimeen, koska Hannun murrosikä on ollut aika haastavaa aikaa. Kun välillä tuntui että aivan sama mitä teet, niin tuohon eläimeen ei saanut minkäänlaista otetta. Kyllä sille edelleen joutuu välillä huomauttamaan asioista, mutta esim. kuukauden takaiseen ero on jo suuri. Toki voi olla, että ensi viikolla Hannu taas muistaa kuinka kivaa olikaan olla täysi mulk... murkku, ja sulkee korvansa kaikilta käskyiltä ja yrittää eliminoida kaikki vastaantulijat ja niin pois päin, mutta pitää nyt nauttia tästä rauhasta ja hiljaisuudesta, kun Hannun kanssa menee mukavasti niin arjessa kuin harrastuksissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti