Tiistaina Nuun tokot palasivat kesätauolta, ja treeneihin otin Kertunkin mukaan. Nuutti teki kisanomaisesti luoksetuloa ja hyppyä. Luoksarissa ensinnäkin jätin koiran vinoon ja annoin vielä pysähtymiskäskynkin liian myöhään. Siihen päälle vielä Nuu valui. Hypyssä ei ollut ongelmaa. Nuutin perusasennot on vaan kauheen vinot. Se on niin pieni, että sen on pakko mennä vinoon että se pystyisi pitämään katsekontaktin. Nyt kun se on karvaton, se perusasento näkyy vähän turhankin hyvin. Mutta kaikki maailman asennepisteet Nuutti ansaitsee, kyllä se vaan tekkee niin ilosesti. :)
Nuutin treenien jälkeen piti taas vetää treenit, ja sitten ruvettiin Kerttusen kanssa treenaamaan. Kaikki alon liikkeet käytiin läpi. Normaalisti Kertun jäävät on noin miljoona kertaa paremmat mitä Nuulla, mutta nyt se pysähty hitaasti, ja otti molemmilla etusilla yhdet askeleet. Vähän otettiin nopeita pysähdyksiä ja sitten taas rupesi toimimaan. Luoksetulossa Kerttu menee herkästi maahan kun jätän sen, joten otetaan nyt vähän aikaa tuota istuulleen jäämistä. Muuten kaikki toimii ihan loistavasti, ei mitään valittamista. Palkkautupa se jopa lelullakin.
Keskiviikkona mentiin vapaan kunniaksi uimaan, ja koirat polskivat varmaan sen pari tuntia. Nuu oli ihan vesipetona, Kerttu tyytyi kahlailuun. Vesipetoilu väsytti niin koko porukan, että jätettiin Kertun näyttelytreenit välistä ja kentälle mentiin vasta Nuutin agiliteihin. Aksassa treenattiin päällejuoksua, ja Nuutti oli taas kauheen hieno. Ite taas en. Treenien tauoilla otin taas Kertun tokoilemaan, ja nyt ei välitetty yhtään vieressä juoksevista koirista. :) Muutenkin treenit meni taas hyvin. Keskiviikkona Kertulle tuli myös ikää 8 kuukautta.
Kertullakin alkoi perjantaina ensimmäiset juoksut. Mitenkään hirveesti se ei oo sotkenut, yksi tippa verta on löytynyt lattialta ja toinen sängyltä. Iso tyttöhän tuo alkaa olla, murkkuiluki vähentyny huomattavasti. Vielä se vähäsen mörköilee, muttei oikeen muuta. Vietit sillä on heränneet, ja se on luonteeltaan ihan aussie. Se vahtii aika paljon (ei ongelmaksi asti kuitenkaan, oikeestaan just sopivasti), se on pidättyväinen vieraita kohtaan (välillä vähän liikaakin, välillä ei lainkaan. Riippuu vieraasta, paikasta ja tilanteesta), se on energinen mutta off-nappi löytyy ja sillä on hyvät hermot (ainakin tähän asti). Vähän se on herkkis, eikä ole kaikista rohkein versio koirista, mutta pääasiassa olen tyytyväinen luonteeseen. Katsotaan miltä homma näyttää juoksujen jälkeen, nythän tuo ei ihan oma itsensä ole. Nyt se vaan kyyhöttäisi sylissä jos se saisi päättää. Vähän rauhallisempikin se nyt on mitä normaalisti. Saa nähdä miten juoksut vaikuttaa treenimotivaatioon. Tiistaina meidän treenit palaileekin tauolta, niin sittenhän se selviää.
Mutta hei, koska kirjottaminen ei inspaa niin laitetaan kuvia:
Mikä kokoero? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti