Vuosikatsaus

Taas on vuosi mennyt ja uusi alkanut. On siis vuoden 2013 koostepostauksen aika. :)

Vuosi 2013 alkoi ihan mukavasti, kun ravasin kasvattajan luona pentuja katsomassa. Oman pennun valinta oli kamalan vaikeaa, mutta kasvattajaa kuunnellen tammikuun puolessavälissä meille kotiutui pieni, tumma merlenarttu. Tämä kyseinen merlenarttu ei ollut pentueen helpoimmasta päästä, mutta aika nopeasti sen kotiuduttua huomasin, että se sopii sittenkin tosi hyvin mulle. Samaa mieltä olen edelleen, en kyllä Kerttua pois vaihtaisi, vaikka aina meillä ei kovin helppoa ole ollutkaan.

Helmikuussa treenailtiin Nuutin kanssa tokoa ja agilityä, agitreenit oli Kertun tultua pudonneet yhteen kertaan viikossa. Nuutti söi Clomicalmia omiin ahdistuksiinsa, ja helmikuussa alkoikin eroa jo näkyä.Kertun kanssa harjoteltiin jo tokoa, mutta harjoteltiin myös ihan perusjuttuja. Eroahdistuksia ei ikinä ollut, ja kun "äitiysloma" loppui helmikuun alussa, Kertulla ei ollut mitään ongelmia jäädä kotiin työpäivien ajaksi. Kerttu sai myös ensimmäiset rokotukset, ja rokotusten aikana treffattiinkin viittä muuta sisarusta. Muutenkin pentutreffailtiin säännöllisesti vieraitakin pentuja, koska Kerttu oli tosi ujo pentu. Ei tykännyt vieraista ihmisistä, ei koirista, eikä tiloista.

Maaliskuussa myös Nuutin tokotreenit vähenivät, koska Kertun treenit tulivat samalle päivälle, ja jouduin siis olemaan sen päivän illat töissä, jolloin olisi ollut Nuutin treenivuoro. Nuutti ei kuitenkaan pahakseen pistänyt, ja agilitejähän me jatkettiin, ja käytiin möllikisoissakin. Kertun kanssa oli ongelmia sosiaalisuuden kanssa, se ei päästänyt vieraita lähellekään. Rokotuksilla ei olisi antanut millään lääkärin koskea, ja varsinkin tulehtuneen korvan katsominen oli työlästä. Kertulle tuli tässä vaiheessa siis Canofite-kuuri, joka ei tulehdukseen auttanut, mutta onneksi korva parani itsestään eikä sen jälkeen ole oireillut. Nuutin lääkeannosta pienennettiin aika hurjasti. Me myös muutettiin uuteen kämppään.

Huhtikuussa sitten Nuutin lääkitys lopetettiin, ja tilalla syötettiin hetki Zylkeneä. Lääkityksen jälkeen vein Nuutin kastroitavaksi, jonka jälkeen Nuu meni hetkeksi hoitoon haavojaan parantelemaan. Kertun sosiaalisuus rupesi pikkusen paranemaan, vaikkei se vieläkään kamalasti ihmisistä tykännyt. Huhtikuun lopussa loppui Kertullakin pentutokot, ja muutenkin harrastusrintamalla jäätiin tauolle.

Toukokuussa tuli kesä, ja kesäryhmätkin alkoivat pyörimään. Kerttu treenaili mölli-ALOa, ja Nuu AVOa. Kertulla alkoi olla ALO:n alkeet ihan kivasti jo hanskassa. Nuutti kävi virallisissa agikisoissa hakien sieltä kolme hylkyä, kaikki hylyt kepeiltä. Käytiin Nuutin kanssa myös agivalkussa, mistä tykkäsin kovasti, ja Kerttu valmentautui tokossa Hiturin opeissa. Puolivuotias Kerttu-parka joutui toisen aussien suuhun, mutta säikähdyksellä selvittiin. Onneksi kallon kasvu oli vielä siinä vaiheessa, että oikea silmä pääsi "pakenemaan" hammasta silmäkuoppaan, eli Kerttu näkee edelleen molemmilla silmillään. Lääkärireissu tuli kuitenkin, ja armoton sossutus toisia koiria kohtaan.

Kesäkuussa meillä oli taas muutto edessä, ja koirat sopeutuivat taas hyvin uuteen asuntoon. Vähän treenailtiin, paljon uitiin, ja muuten koirat saivat aika paljon vaan olla, koska itsellä oli kiirettä töissä. Kerttu paranteli haavojaan, eikä siitä kuitenkaan tullut mitään pelkoaggrea toisia koiria (paitsi jättirotuja) kohtaan. Kertun kasvu jämähti, eli pieneksi se jäi. Loppukuusta oli Ghosteye's-leiri, eli Kepe pääsi ekaa kertaa paimentamaan, ja hyvin paimensikin. Jäljestettiinkin jonkin verran.

Heinäkuussa jatkettiin samaa tahtia, uitiin ja treenattiin ja tehtiin töitä. Uimakaveriksi saatiin Kertun Riimi-sisko, ja shelttikin ihan pärjäsi kahden aussien vauhdissa mukana. Loppukuusta Kerttu aloittikin ensimmäiset juoksunsa, ikää silloin oli 8 kk ja 2 pv. Muutenkin Kepe alkoi olla jo iso tyttö, vahtivietti selkeesti heräsi ja murkkuilu hitusen vähentyi.

Elokuussa Kerttu meni ensimmäistä kertaa hoitoon Riimin kaveriksi, kun itse lähdin vahtimaan Wäinöä ja Unoa kesälomalla. Kepen matkapahoinvointiin aloin kokeilemaan Vet's Best-sarjan Travel Calmia, mikä tuntuu toimivan.

Syyskuussa meillä loppuikin kesäkausi treeneissä, ja lokakuussa alkoi hallikausi. Nuutille hallikauden alkaminen oli tosi paha paikka, ensimmäiset treenit meni ihan panikoidessa. Kepe ei niin välittänyt. Kepe kävi myös ensimmäisissä möllitokoissaan tullen toiseksi. Kertun käytös alkoi kuitenkin enteillä juoksuja, joten marraskuun viralliset jäi välistä. Muutenkin tässä vaiheessa vireongelmat alkoivat kasvaa. Lokakuussa saatiin hetkeksi Riimi meille Kerttua väsyttämään, ja samoihin aikoihin myös omista MRI-kuvista löytyi jotain ylimääräistä, joka sitten asetti pientä kysymysmerkkiä jatkon kohdalle. Marraskuussa myös juhlittiin niin Nuutin kuin Kertunkin synttäreitä, ja Kepe kävi moikkaamassa kasvattajaa ja sisaruksiaankin.

Joulukuu nyt meni vähän koirien lomaillessa. Nuu pääsi lääkäriin jatkuvan väsymyksen ja äreyden takia, mutta mitään suurta ei löytynyt. Mentiin loppuvuodeksi pohjoiseen, jossa sitten joulun ja uuden vuoden vietti 6 koiraa, jotka onneksi tulivat hyvin keskenään toimeen. Kerttu ja Wäinökin alkaa olla melkeen kavereita, tai ainakaan toisia ei enää niin paljoa pelätä. Wäinökin vietti synttäreitään ihan pari päivää sitten.




Tavotteitahan en viime vuodelle muistanut/ehtinyt/jaksanut asettaa. Tänä vuonna en yhtä laiska ole, joten tavotteiden pitäisi myös selvitä tässä lähipäivinä.