Kesäkauden aloitus

Tällä viikolla on taas lähteneet ohjatut treenit pyörimään. Ajanpuutteen takia jouduttiin antamaan tottispaikka muille, eli nyt on "vaan" molempien tokot ja agit treenattavana plus yksi ryhmä koulutettavana (ja ehkä haetaan rally-tokoon, ja tuskaillaan taas ajankäyttöongelmien kanssa).

Maanantaina alotettiin Kertun tokolla. Otettiin seuraamista, luoksetulo ja nouto. Seuraaminen ihan jees, kättä nostamalla kerroin käännöksistä ja heti rupesi Kerttukin kääntymään paremmin. Luoksetulossa ihan hyvä vauhti ja kohtuullinen stoppi. Kyllähän se saisi olla nopeempi, mutta tuokin kelpaa. Nouto on ihan jees. Siinä meillä oli pikkusen sitä ongelmaa, että takapuoli nousi heti kapulasta luovuttaessa, mutta ilmeisesti nyt toistaiseksi näyttäisi siltä, että ollaan se ongelma saatu ratkottua.

Tiistaina oli molempien agilityt. Nuutti-raukka kyllä kärsii huonosta ohjaajasta. Se tekisi niin mielellään oikein, mutta kun ohjaaja on auttamatta myöhässä ja pahimmillaan blokkaa sen reitin, niin eipä siinä koira voi paljoa pelastaa. Nuutti siis teki ihan hyvää työtä, minä taas en. Tehtiin rata, missä 16 estettä, ja muuten selvittiin aika virheittä, mutta kepeille meno kusi. Siinä siis blokkasin koiraa ihan huolella, ettei se raukka vaan päässyt kepeille. Pitäisi vissiin itekin alkaa opettelemaan sitä ohjaamista.

Kertulla oli ihan ekat agitreenit koskaan. Ollaan me keskenämme sitä esteisiin opetettu, ja tyyliin kolmen esteen ratoja tehty. Talvella jäätiin siihen, että kontaktit kauhistutti eikä irtoamisesta mitään tietoa. Aussie kuitenkin hienosti on tehnyt työtä pienen päänsä sisällä tänä aikana, koska nyt se meni kontakteja tuosta vaan, ja putkille aika hienosti irtosikin. Puomilla oli ongelmana se, että mielellään hyppäisi sieltä kesken kaiken alas. Ei Kertulla mitenkään hirveästi hajua ole, että mitä siellä radalla pitää tehdä, mutta ei kai sitä kukaan ensimmäisen treenikerran jälkeen odotakaan.

Treenattiin me Kertun kanssa tokoakin. Otettiin liikkeiden välejä ja seuraamisen käännöksiä. Sitten otettiin voittajan luoksetuloa, ja mulla masentaa että se toimii Kertulla paljon paremmin mitä Nuutilla. Ja koska en osaa suunnitella treenejäni, niin otettiin vielä hyppyä, jonka kanssa törmättiinkin uuteen ongelmaan. Vielä kuukausi sitten Kerttu meni ihan kivasti avoimen hypyn, mutta nyt sitten kaukaa istumaan pyytäminen olikin sen mielestä ihan hepreaa. Tehtiin siis jokunen toisto istumista hypyn takana, ja sen jälkeen sitten seuraamispätkän ja loppupalkan jälkeen kotiin.

Tänään oli Nuutin tokovuoro, ja olihan Kerttukin pakko ottaa sinne matkaan. Treenasin Kertun ekana. Kokeiltiin tuota hyppyongelmaa, joka ei sitten nyt ollutkaan ongelma. En tiedä sitten mikä aivopieru sillä eilen oli. Sitten viilailtiin taas vähän lisää käännöksiä seuraamisessa, otettiin liikkeidenvälejä ja maahanmenoja. Maahanmenot on nyt se suurin ongelma. Mietin, että jos vielä tämän avoimen luokan pärjäisi tuolla huonolla maahanmenolla, ja opettaisi vasta EVL:ään uuden. Saisi sitä vääntää sitten koko voittajaluokan ajan, ja kun tuolla huonollakin voi saada sen ykkösen avoimesta. Musta tuntuu nimittäin nyt, että mitä enemmän me viilataan, sitä epävarmemmaksi se maahanmeno tulee. Eli jos nyt vaan varmistaisi että se menee sinne maahan, menkööt vaikka hissillä jos haluaa, ja sitten kun treenataan pääasiassa voittajaa aletaan hakemaan parempaa maahanmenoa. Luoksetulon maahanmeno sillä on aika hyvä, eli ongelma on periaatteessa vaan yhdessä liikkeessä. Kaukotkin on ruvenneet toimimaan.

Nuutin kanssa otettiin voittajan seuraamiskaavio, luoksetulo ja nouto. Seuraamiskaaviossa se piti paikkansa hyvin, mutta kontaktia ei ehkä ihan niin hyvin. Maassa oli käpyjä ja kaikkee, mitä piti vahdata ettei ne tule päälle. Sivuaskeleet ja peruutukset onnistui ihan kivasti. Luoksetulo on tosiaan huonompi mitä Kertulla. Se valuu vähän stopissa, ja pahimmillaan ihan kunnolla maahanmenossa. Nyt ei ollut niin paha mitä voisi olla, mutta ei ollut hyväkään. Pitäisi Nuutin kanssa ottaa ihan ohjelmistoon nämä stopit, ja treenata niitä vähän enemmän. Metallinoudossa ei sen kummempaa ongelmaa, paitsi palautuksessa vähän valuu puoli-istuvaan asentoon. Vähän nuo ohjaajat veikkasivat, että voi johtua siitäkin, että on niin iso kapula ja pieni koira.

Kävästiinpä äitienpäivänä porukoilla kylässä, ja lähdettiin metsälenkillä koko kuuden koiran lauman kanssa. Kerttu siellä sen pari tuntia ihan innoissaan hyppi ja pomppi, ja kun tultiin takaisin porukoille, niin se juoksi ensimmäisenä kiinni frisbeeseen. Sitten kun saatiin porukka sisälle, ja sheltit alkoivat yksi kerrallaan kaatua kanveesiin, alkoi Kerttu tuomaan leluja ihmisille, että jos sittenkin joku sen kanssa leikkisi. Kyllä se olisi niin maalaiskoira, osaisi kyllä ottaa ilon irti omasta pihasta. Ja vaikka sitä kyllä aktivoidaan ihan kaupungissakin, niin on se raukka riemuissaan kun se huomaa että mennään porukoille ja saa käyttää koko isoa pihaa.