Paimenessa ja vähän kenraaliharkkojakin

Päästiin vihdoinkin alottamaan tämän kesän paimenkausi, ja alotettiinkin se sitten kokoonpanolla Nuutti ja Kerttu. Ensin vuorossa oli Nuutti, koska kenenkään hermot ei kestä sitä huutoa, mikä pääsee jos Kerttu saa tehdä ekana.

Oisko jo Kertun vuoro?

Lähettiin siis laitumelle Nuutin kanssa, ja Nuutti oli aluksi hihnassa, että näkee miten se niihin lampaisiin reagoi. Aika nopeesti sen uskalsi sitten päästää irti, kun ei se mitään pahaa niillee tahtonut. Nuutilla oli kyllä mahottoman hyvä asenne heti alusta lähtien. Se teki lampaille selväksi, että vaikka se onkin niin mahdottoman pieni, niin se nyt määrää tässä hommassa.

Nuutilla oli myös tosi hyviä pätkiä, millon sai pidettyä koko lauman koossa. Laumassa oli kuitenkin parisenkymmentä lammasta, eli ihan kunnon kokoinen porukka. Välillä sitten aina luikki joku lammas jostain karkuun, mutta Nuutin kanssa pyrittiin pitämään iso porukka aisoissa. Vaikeuksia Nuutilla oli myös irtoamisessa, se piti melkeen saattaa lampaiden taakse tarvittaessa.

Nuutilla on iso lauma huolehdittavana

Nuutin jälkeen oli Kertun vuoro. Kerttu oli sitten astetta parempi pitämään suuren porukan koossa. Kuljetuksissa se vähän saattoi huidella omilla teillä jos porukka oli kasassa, mutta jos joku lammas lähti omille teilleen, Kerttu kävi sen tosi nopeesti hakemassa takasin. Kertun irtoamiset ja hakukaaret olivat tosi hienoja, ja Kertun kanssa mun ei tarvinnut tehdä niin paljoa töitä. Riitti, että lähetin Kertun lampaiden taakse, niin Kepe kävi kokoamassa koko lauman. Oli tosi jännä nähdä miten sillä on selkeesti siellä päässä se, mitä niille lampaille tehdään. Se oli jopa niin pätevä, että sitä luultiin bortsuksi (ja myös koiran ulkonäöllä voi olla sen kanssa jotain tekemistä). Sillon kun käveltiin tallia kohti, ja lampailla oli veto sinne, niin Kerttu kivasti jarrutteli, ja taas toiseen suuntaan mentäessä oli Kerttu lampaiden takana antamassa lisää vauhtia. Kertun ongelmana oli liiallinen vauhti, ja sitä piti välillä hättyyttää lampailta kauemmaksi. Vähän oli taas sen näköinen, mitä Nuutin kanssa ulkoillessaan, että olisi tosi kiva tulla täysillä päälle, mutta ketään se ei jyrännyt eikä hampaitaan käyttänyt. Haukahteli pari kertaa, Nuu haukahteli enemmänkin.

Aussie lammasten vaatteissa, melkeen.

Voi ällötys!

Molempien kanssa tehtiin kolme eri harjoitusta, ja molemmat oli aika päteviä. Kerttu oli joo pätevämpi, mutta se onkin tehty tuohon hommaan. Nuutin käyttötarkotukseksi riittäisi nykypäivänä kainalossa makoilu ja nätiltä näyttäminen (jotka molemmat se hoitaa oikeen mallikkaasti), kun taas versatileaussielta vaaditaan vähän enempi. Huomasi myös että vaikka näitä aktivoidaan ja lenkitetään ihan samanlailla molempia, niin Nuutti väsähti lampailla, kun taas Kepe oli sitä mieltä että voidaanksme vielä jatkaa. Tarkotus olis jatkaa tässä vielä kuukauden sisään, ja sitten ens kuussa mahdollisesti Kuopiossa käymään taippareissa. Katsellaan.

Aussie lammasten vaatteissa osa 2

Reissun päätteeksi käytiin vielä katsomassa 6-viikkoisia pikkuaussieita, jotka oli ihan törkeen söpöjä, mutta pentukuumetta ei nostaneet, kiitos Kertun. Yksi aussiekakara kerrallaan riittää mulle, ja sittenkin kun Kerttu on aikuiseksi kasvanut, tarviin jonkun hermoloman ennen uutta pentua.

Äiti oli mulla seurana, ja se oli sitä mieltä ettei tiedä näiden tulevat omistajat mihin nokkansa pistävät. :D

Tokossa ollaan treenattu vähän kenraaliharkkoja. Kerttu on nyt viikon verran tehnyt tosi hyvää työtä, mutta eiköhän tämä putki viimestään kisoissa katkea. Huomasin myös että liikkuroituna ei olla tehty juuri mitään, joten ennakointia odotettavissa. Muutenkin ollaan valmistauduttu kisoihin tosi surkeesti. Ei häiriötreeniä, ei liikkuritreeniä, ei palkattomuustreeniä eikä seuraamisen kestoa. Tätä se Melakari varmaan tarkotti kun sanoi, kuinka tärkeää se treenien suunnittelu on. Jos ja kun menee kisat pipariksi, niin saapahan katsoa peiliin ja miettiä, että jos sitä seuraaviin vaikka kokeilis valmistautua.

Agilitystä sen verran, että Kepe on mennyt oppimaan kepit. Ei se vieläkään ihan omatoimisesti mene vaan tarvii vähän apuja, mutta kun vertaa mitä se oli kuukausi sitten, niin älyttömän paljon on menty eteenpäin.

Kuvat on huonoja, mutta järkkäri odottelee tällä hetkellä tohtoria.