Nuutin agilitykoulutus

Nuutin kanssa pyörähdettiin taas sunnuntaina agilitykoulutuksessa. Tällä kertaa kouluttajana oli Heidi-Maria Puolakka, ja rata näytti tältä:



Hellettä oli aika reilusti, joten käytettiin ihan kivasti aikaa radan läpikäymiseen ja ohjauskuvioihin. Taas sitä miettii, että miten ihmeessä me tullaan ikinä kisoissa onnistumaan, kun musta tuntuu että edelleen tarviin jonkun vääntämään rautalangasta, että miten tämä kannattaa mennä ja mitä asioita kannattaa ottaa huomioon. Ihan vaikka tuo ensimmäinen putki, vaikka näyttää helpolta niin oikea putken pää on ihan piilossa, ja ainoa putken pää mikä on näkyvillä, on väärä.

Nuutin kanssa sitten edettiin esteelle 22. Alussa ohjasin tosi huonosti, en jotenkin saanut päätä siihen hommaan mukaan. Sama juttu esteillä 5-8, ne piti ottaa pariin otteeseen ennen kun sain Nuutin menemään oikein (tai siis koira meni tosi hyvin, ohjaaja ei). Jännää miten paljon helpompaa on kuivaharjoitella ilman koiraa, kun ei ole mihinkään kiire. Sitten kun se koira juoksee vieressä, niin ollaankin puoli päivää myöhässä.

Kepeille meno oli vaikea, koska Nuutti häiriintyy paljon jos leikkaan kepeille takaa. Nuu kyllä osaa kepit vaikka seisoisin paikallaan, mutta sillon kun leikkaan toiselle puolelle niin ne on koiralle yhtä hepreaa. Kokeilin keppejä myös päällejuoksulla, mutta ylläri, olin taas myöhässä. Loppurata onnistuikin sitten tosi kivasti. Nuutti irtosi hyvin ja pakkovalssi putkelle 19 onnistui. Jos ei olisi väännetty rautalangasta, niin ei olisi onnistunut, olisin varmaan odotellut hypyllä 18 niin kauan, että olisin auttamatta vaihteeksi myöhässä.

Oli tosissaan kuuma, ja Nuutti oli tosi innoton lähtemään radalle. Radalla oli kyllä vauhtia, mutta ekan esteen yli piti pyytää useempaan otteeseen. Se on nyt tehnyt tuota jonkun verran kesän mittaan, aluksi ajattelin että se ottaa vaan itseensä epäselvästä ohjauksesta, mutta nyt rupesin miettimään että onkohan se sittenkin kipeä, lähinnä lihasjumeista. Muuten tuo on tosi (liiankin) pirtsakka tapaus, eikä vaikuta yhtään kivuliaalta, mutta se ottaa kyllä iskua aussieilta ja on sitä vähän mun pitänyt hieroskella, kun on ollut pikkujumeja. Nyt se taitaa tarvita ihan kunnon hieronnan. Hieronnan tarpeesta kertoo myös lisääntynyt peitsaaminen. Hihnalenkit Nuutti nykysin käy fleksin päässä, että ravaisi paremmin. Meinasin riskeerata ja tilata mieshierojan. Se väliin leikkii nimittäin sosiaalista ja hyppii vieraiden miesten syliin.

Nuutin kanssa ollaan otettu myös tokoa ja rally-tokoa. Tokossa Nuun avoimen liikkeet on oikeesti tosi kivat. Se iso miinus on vaan ennakointi, ja paikkiksessa on vähän rauhaton. Seuraaminen on kiva, vähän on edessä mutta se pikkukoirille sallitaan. Pitää hyvin kontaktin ja häntä heiluu. Jäävät on Nuutiksi hyvät. Reagoi heti, ja piuhatkin on vähän lyhentyneet, kun aika nopeesti se sitten toteuttaakin käskyn. Noutaa tosi hyvin, palauttaa vähän huonosti. Luoksetulon stoppi on alkanut taas pelaamaan, mutta ei ole niin hyvä mitä on joskus ollut. Hyppy on kiva, siinä on vaan ennakoinnin vaara. Kaukot ei pelaa. Se nousee ekasta käskystä seisomaan, kun ollaan viime aikoina niin treenattu ylempien kaukoja. Muutenkin joka siirrossa se liikkuu, ja lisäksi ottaa painetta. En sitten tiedä että onko ongelmana se, että koira on epävarma liikkeestä vai se, että omistaja on kauempana.

Kertunkin kanssa on treenattu, kun tarkotus olisi kokeilla piakkoin että irtoaako se viimenenkin ykkönen (jos juoksut ei ala). No, Kerttu tuntuu olevan sitä mieltä, että nyt kun sillä on kaksi ykköstä, niin kyllä se osaa. Enää ei siis tarvii ottaa käskyjä vastaan ohjaajalta, riittää kun liikkuri käskyttää, kyllä Kepe tietää mitä tehdä. Ihanaa, kun näitä ongelmia alkaa pukkaamaan aina ennen kisoja. Noh, toivottavasti juoksut alkaisivat, ei tarviis mennä kisaamaan. Muuten Kepellä ei ole ongelmaa liikkeissä. Seuraamista harjotellaan vähän imuttamalla, että saadaan sitä tiiviimmäksi.

Nyt kun on ollut kivoja ilmoja, niin olen yrittänyt uittaa Nuuttia mahdollisimman paljon. Kepe tietenkin kulkee mukana (mutta ei ui), ja välillä joukkoon on liittynyt Riimikin. Nuutin kunto on kasvanut ihan huomattavasti. Se jaksaa uida tosi pitkiä matkoja, varmaan pitempiä mitä minä. Sen lisäksihän sen pitää juosta hirmusesti rantavedessä (vaikka sieltä Kerttu kerääkin kaikki lelut) ja väistellä tommosia hurjan isoja aussikoita, jotka eivät osaa katsoa mihin juoksevat kunhan juoksevat, joten rantareissujen jälkeen on sheltti aika tehokkaasti väsytetty. (Vaikka jos Nuutilta kysytään, niin hyvin jaksaisi vielä yhdet treenit käydä.)

Kuvat on eiliseltä iltauinnilta.