Väliaikaishuollossa

Tänään meillä vietetään lepopäivää, ja lepopäivän kunniaksi koirat pääsivät hierottavaksi. Koirien oireiden perusteella ajattelin että Nuutti on se, joka enemmän tarvii hierontaa, mutta väärässä olin.
Kerttu pääsi ensin hierottavaksi. Oireina siis seuratessa poikittaminen, ja eilen paikkamakuussa vähän pyöräytti takapuoltaan, mitä ei siis normaalisti tee. Tekee myös huonosti kieppejä toiseen suuntaan, ja on mun silmään ollut toispuoleinen. Eikä mikään ihmekään, kun tuo reppana oli ihan totaalijumissa. Käytännössä koko oikea puoli, varsinkin etuosasta ihan tönkkönä, ja oikea reisi melkeen krampissa. Vasemmalla puolella ongelmat löytyi lantiosta ja sen takaa. On se rankkaa olla tokokoira.

Tämähän oli Kertun ensimmäinen hieronta koskaan, ja Kerttu ei mitenkään tähän hommaan ihastunut (eikä mikään ihme, kun koko ajan sattui). Puolitoista tuntia selviteltiin pahimpia jumeja, ja sen jälkeen vaihdettiin koiraa.

Nuutti otti kaiken irti hieronnasta. Vaikka Nuutti onkin agilitykoira ja toimii osa-aikaisesti myös aussien keilapallona, jumeja löytyi ihmeen vähän. Ristiselkä oli pikkusen jumissa, muuten ei mitään. Kertun hierominen oli hiukan haasteellista, ja mun piti olla pitämässä päästä kiinni, mutta Nuutti oli astetta helpompi asiakas, kun se vaan laittoi nukkumaan. Joka hierojan unelma-asiakas siis, ja hieroja meinasikin viedä sen kotiinsa. Oireina Nuutilla oli peitsaaminen ja etujalkojen kirputtaminen. Jumit ei kuitenkaan niin pahoja olleet, että ne olisivat aiheuttaneet kumpaakaan. Luultavasti siis Nuutti on tottunut liikkumaan peitsaamalla, mutta tuohon etujalkojen järsimiseen en ole mitään syytä vielä keksinyt.

Kerttua ei ole seuruutettu sitten viime tokokokeen, mistä tulee nyt neljä viikkoa kuluneeksi. Hieroja ei suositellut seuraamista myöskään ennen seuraavaa, kahden viikon päästä olevaa aikaa, koska Kerttu on edelleen sen verran jumissa, ettei suoraa seuraamista ole reilua hakea. Muuten kuulemma saadaan treenata normaalisti. Molemmat koirat saa kuitenkin käytöksestä oikeen hyvät arvosanat. Ottivat hierojan hyvin vastaan, ja varsinkin Nuutti oli tosi ongelmaton käsitellä. Ei missään vaiheessa arkaillut ollenkaan. Kerttuhan antaa itsestään semmosen vale-avoimen kuvan, kun se mielellään menee kaikki moikkaamaan, mutta sen pidättyväisyys tulee esiin sitten siinä, kun ihminen menee sen luokse. Nytkin oli vähän Kertulla vaikiaa, kun ei olisi halunnut että iholle tulee vieras ihminen, vaikka muutamaa minuuttia aiemmin Kepe yritti kyseisen ihmisen syliin kiivetä. Kerttu kuitenkin alistui kohtaloonsa (teki kyllä selväksi ettei sitä tehnyt kovin mielellään) ja antoi hieroa. Välillä yritti että pääsisikö karkuun, ja kun ei päässyt niin rauhottui taas hetkeksi punomaan uutta pakosuunnitelmaa

.

Näin aktiivisia ollaan kotioloissa

Treenit on taas viikolla sujuneet ihan mukavasti. Nuutti on tehnyt onnistuneita EVL-treenejä. Ruutu sujuu tosi hyvin, lähtee merkille reippaasti, merkin paikka on hiukkasen huono mutta sallituissa rajoissa, ja merkiltä Nuutti menee tosi hyvin ruutuun. Ruudussa se menee käskystä suoraan maahan (ilman pysäytyksiä), ja siellä se makaa niin kauan, että tulee käsky sivulle. Zeta on kanssa kivalla mallilla. Jäävät ei mene keskenään sekasin, mutta selän taakse mennessä Nuutti kääntää päätään. Pään kääntäminen mua ei niinkään haittaa, kunhan ne etutassut pysyvät paikallaan. Metallihyppy menee hyvin, ja ohjatullakin (tehdään edelleen namialustoilla, ei kapuloilla) malttaa jäädä merkille. Kerttu puolestaan on edennyt tosi kivaa vauhtia, kun muistaa että kuukausi sitten se oli vielä avoimen luokan koira, ja nyt pähkäillään voittajaan menemistä.

Sunnuntaina käytiin treenaamassa rinkiläisten kanssa. Tehtiin paikkamakuurivissä paikkaistuminen, ja molemmilla puolilla tosiaan oli koirat makuuasennossa. Kerttu kuitenkin istui tosi kivasti sen 2½ minuuttia, vaikka ite olin näkösuojassa. Se on siis hyvällä mallilla. Otettiin Kertun kanssa myös tunnari ja ruutu. Tunnaria se tekee tosi nätisti ilman liikkuria. Välillä se tekee tunnaria tosi nätisti myös liikkurin kanssa, mutta välillä ottaa häiriötä. Ympyrästä hakee joka kerta oman, rivissä saattaa tulla hairahdus. Yksi toisto meni pilalle alkuhässäkän takia, eli ohjaajan täyskäännöksessä koira kääntyi mukana. Normaalisti ei tuommosta alkuhässäkkää ole, ollaan kuitenkin jo jonkun aikaa tehty tunnarille lähettämiset kokeenomaisesti.

Ruudussa tehtiin taas niin, että liikkuri huutaa käskyä kun kävelen kolmiota. Nyt Kepe reagoi pikkusen vähemmän mitä viimeksi, eli kyllä sen saa pysymään siellä ruudussa.

Maanantaina oltiin agilityssä. Muuten Kepe meni ihan hyvin helppoa treeniä, mutta ei se tajua että rataa voisi mennä mun oikeella puolella, vaan se unohtaa esteet ja pyrkii mun vasemmalle puolelle. Tuota vissiin pitäisi treenata, mutta meillä on nyt jäänyt kaikki lajit vähän tokon jalkoihin.

Agilityjen jälkeen otettiin vielä häiriötokot sillä välin, kun Nuutti juoksi agilityä. Ruutuun ja tunnariin panostettiin taas, ja vähän vinoja hyppynoutojakin otettiin.

Keskiviikkona ohjatuissa tokoissa treenisuunnitelmana oli vapaavalintainen nouto ja seuraaminen, mutta kun Kerttu on seuraamiskiellossa niin otettiin hyppynouto ja tunnari. Hyppynouto on tosi hyvä. Se menee hyvällä vauhdilla kapulalle, ottaa sen nätisti, palauttaa hyvällä vauhdilla ja reippaasti eteen. Pikkusen välillä eteentulo on vino, mutta nyt siinä on hyvä asenne. Treenattavat alueet tässä liikkeessä on tosi vinojen heittojen palautukset ja tuo suoraan eteen tuleminen. Muuten on hyvä.

Tunnarissakaan ei otettu nyt häiriötä liikkurista. Ensimmäinen lähetys oli huono, koska Kerttu bongasi parin metrin päästä pussin, missä on mun tunnarit, ja haki sen. Otettiin sitten lähetys vähän lähempää, ja sillon toimi kivasti. Kaksi toistoa, molemmilla toi oman.

Muutenkin liikkeet on hyvällä mallilla. Liikkeestä istumista ollaan tehty "vapaasta seuraamisesta", se on hyvä. Välillä harvoin sekottaa maahanmenoon, lähinnä jos ollaan justiinsa otettu luoksarin maahanmenoa. Luoksari alkaa olla jo ihan kivalla mallilla. Pysäytykset on parhaimmillaan hyviä, vaikka maahanmenoon saa vielä kiinnittää huomiota. Ruutua ollaan tehty välillä ilman targettiakin, menee ruutuun mutta jää aika etureunaan. Kuitenkin huomattava parannus viime aikoina, joten uskon että saadaan piankin koekuntoseksi. Metalli on jees varsinkin pikkukapulalla. Isommalla vielä treenaillaan. Hyppynouto on hyvä, seuraaminen on toki ollut pitkällä tauolla, mutta askelsarjojen yms. pitäisi toimia. Kaukot on parhaimmillaan tosi hyvät, ja olen pystynyt lisäämään välimatkaa hyvin. Välillä tehdään jo kisamatkalla, ja hyvin toimii. Vaikein on seisomasta istuminen, kun sillon Kerttu haluaisi korjata takajalkojen asentoa. Kepe nousee välillä seisomaan tosi etupainotteisesti, mikä taas vaikeuttaa seuraavaa vaihtoa.

Pääosin siis voittajaluokka alkaa olla hanskassa, vaikka toki viilattavaa löytyy vielä. Tornion koe on vielä kysymysmerkillä Kertun lihaskunnonkin takia. Kisasuoritustakaan ei olla ehditty oikeen rakentaa, joten sitä kohti lähdetään menemään.