Väliaikaishuoltoa, osa 2 (ja vähän voivottelua)

Eilen saatiin taas hieroja vierailulle. Tällä kertaa Nuutti ei päässyt käsiteltäväksi ollenkaan, vaan nyt keskityttiin vaan Kerttuun. Lihakset ei olleet nyt ihan niin järkyttävässä kunnossa mitä viimeksi, mutta kyllä siellä edelleen työstettävää löytyi. Oikealla puolella oli lavassa ongelmaa, ja selästä löytyi myös jumeja. Hieronnan jälkeen Kepe ei kuitenkaan enää keventänyt oikeaa puolta, mutta lantio sillä on edelleen vinossa oikealle. Se, että onko siihen syy luustossa, selviää suunnilleen kuukauden päästä.

Tällä kertaa Kerttu oli vähän helpompi käsitellä, mutta sain kyllä koko ajan olla pitämässä sen nenää maassa. Tällä kertaa kuitenkin riitti, että pidin vaan yhdellä kädellä, eikä edes tullut hiki. Muuten käytös oli molemmilta koirilta kivaa, Nuuttikin kävi vaan hierojaa moikkaamassa eikä sitä jännittänyt vieras ihminen yhtään. Lähes koko ajan nukkui siinä vieressä, välillä nousi kysymään että oisko jo hänen vuoro saada rapsuja. Kerttukin oli koko ajan tosi ystävällinen, vaikka siitä nyt selkeesti huomasi, että se ei tykkää.

Hieronnan takia ei olla nyt tänään eikä eilen tehty mitään. Kerttuahan tämä harmittaa hirveesti, kun ensilumikin tuli eikä siinä saa riehua. Tarkotus oli mennä jäljelle pitkästä aikaa, mutta tuo parinkymmenen sentin lumikerros vähän muutti suunnitelmia.

"Ai vapaapäivä? Okei!"

Suunnitelmat on myös sen verran muuttuneet, että jätetään suosiolla Tornion tokokoe väliin. Sen lisäksi että perusasioissa on tehtävää (hitaat perusasennot, seuraamisen suoristaminen, huonot eteentulot), en ole saanut kaukoja sille mallille mitä olisin halunnut. Edelleen nousee maasta seisomaan liian etupainotteisesti, eikä voi siitä istahtaa ilman, että siirtää takasiaan. Ja satunnaisesti valuu muissakin siirtymisissä, joten ollaan otettu sen suhteen askelta taaksepäin. Muut yksittäisliikkeet on kokonaisuuksina hyviä, mutta ei kuitenkaan mitään kympin arvosia.

Tunnari on edistynyt nyt ehkä eniten. Isoin ongelma on kapulan palautus. Se kuitenkin menee hyvällä vauhdilla kapuloille, tekee kapuloilla rauhassa työtä ja tulee hyvällä vauhdilla takasin. Eteentulo kuitenki kusee. Oon lisäillyt sille häiriöitä, mm. leluja tunnareiden sekaan ja nakinhajuisia vieraita kapuloita (nakki tunnaripussiin about tunti ennen treeniä), ja silti aina löytyy oma. Nyt on myös jäänyt pois alaleualla kapulan pyöräyttminen. Osaa hakea oman niin ympyrästä, rivistä kuin epämääräsestä kasastakin.

Ruutu on myös mennyt kivasti eteenpäin. Kertulta on häivytetty targettia, ja se juoksee nykyään hyvällä vauhdilla ruudun keskelle, oli siellä targettia tai ei. Kysymysmerkkinä on vielä ruudussa pysyminen, se haluaisi sieltä kovasti varastaa pois.

Metallia Kepe kantaa hyvin, vaikka ollaankin vaihdettu M-koon kapulaan. Aina ei välttämättä laukalla palauta, mutta useimmiten kuitenkin. Ja aina se sen hakee. Tässä taas ongelmana eteentulo.

Hyppynouto on hyvä, ainoa liike missä eteentulokin on kohtuullinen. Hakee myös melko vinot heitot hypyn kautta, mutta tosi vinojen kanssa kiertää hypyn.

Luoksarin stoppi saisi olla huomattavasti parempi kisamatkalla, siis se seisominen. Maahanmeno on yllättävän hyvä Kertuksi, mutta ei mua yhtään haittaisi vaikka se olisi nopeempikin. Tuskin se kymppiä tuolla maahanmenolla tulee saamaan, mutta ysi oisi hyvinkin mahdollinen. Siis siinä tapauksessa, että stoppi ja eteentulo saadaan kuntoon.

Liikkeestä istuminen saisi olla pikkasen nopeempi, mutta ei se huono ole ollenkaan.

Seuraamista ihan mielenkiinnolla aletaan taas treenaamaan. Viimeksi se on seurannut kisoissa viime kuussa, ja positiivista siinä oli siihen aikaan paikka ja hyvin pysyvä kontakti. Kuitenkin se sillon vinotti pahasti, joten saadaan varmasti vähän tehdä työtä sen suoristamiseksi. Ja perusasennot on hitaat. Askelsarjat kaikkiin suuntiin on hyvät, ja tempot myös. Ja käännökset, muistaakseni.


Agilityssä Kerttu on kanssa ollut aika pätevää tyttöä. Nyt se on päättänyt että pystyy menemään ihan ratoja keppeineen kaikkineen, ja pystyy tekemään myös mun oikeelta puolelta. Medi-rimoja se kyllä roiski viime treeneissä ihan urakalla, pitäisi ihan oikeesti hyppytekniikkaan kiinnittää huomiota. Pari tosi huonoa hyppyä olen siltä nähnyt jo aiemmissa treeneissä.

Nuuttiakin jouduin agilityssä ohjaamaan viimeksi ja seuraavalla kerralla, kun sen oma ohjaaja toipuu leikkauksesta. Olin suorastaan ihmeissäni, että miten se yhtäkkiä onkaan niin hirvittävän helppo ohjattava. Meillä meni treenit oikeestaan yllättävänkin hyvin, ja Nuu oli tosi hyvin kuulolla. Onnistuin kyllä muutamassa paikassa kämmimään, mutta saatiin onnistuneitakin suorituksia. Heti huomaa, että on poika ollut osaavammassa opissa. :)

Nuutti on vähäsen sairastellut viime aikoina. Sillä on ollut aika säännöllisin väliajoin ripuleita, jotka menee ohi parissa päivässä, ja reilun viikon päästä se on taas ripulissa. Nyt se on madotettu, ja ruokavaliosta poistettu kaikki muu mitä perusnappula, ja jos tuo edelleen jatkuu niin sittenhän tuo on vietävä lääkäriin.