Agility - missä ollaan menossa

Tokoa treenataan edelleen aika laiskahkosti, niin ajattelinpa tehdä pitkästä aikaa aksapostauksen (koska aksahan oliki ihan kivaa). Agia treenaillaan kertaalleen viikossa molempien kanssa, omatoimitreeniä harrastetaan hirveän vähän.

Kerttu on tosi mukava ohjattava. Se irtoaa hyvin, sillä on vauhtia, ja se turha kaahotus on vähentynyt huomattavasti kun taas keskittyminen on lisääntynyt. Kerttu on tajunnut, että radalla voi tehdä muutakin kun vaan juosta, esim. mennä esteitä. Estehakuisuus alkaa siis olla sitä mitä pitääkin, eikä mun tarvii hirveesti varmistella että meneehän se varmasti. Kyllä se menee. Kepe on myös tosi kuuliainen, se kyllä tottelee ohjausta ja vetää vaikka liinat kiinni jos minä sitä siltä (vahingossa) pyydän. Kepit on hitusen hitaat, mutta eiköhän se vauhti sieltä tule kokemuksen myötä. Kerttu kuitenkin hakee tosi hyvin keppejä eri kulmista, ja kestää myös takaleikkuksen kepeille. Rengas on ehkä se, mikä tuottaa eniten ongelmia. Jos lähetän sen renkaalle niin, että olen itse koiran takana, ei renkaassakaan ole mitään ongelmaa, mutta jos olen koiran edessä renkaan toisella puolella, ei laukka-askeleet meinaa mitenkään sopia ja Kerttu tulee renkaan ali.

Suurimmat ongelmakohdat ovat kuitenkin kontaktit ja takaakierrot. Kontakteilla Keeps tarvii runsaasti apua, että malttaa pysähtyä ja takaakierrot on jostain syystä tosi vaikeita. Siis niin vaikeita, että Kerttu on pari kertaa tullut hypyn mielummin alitse mitä ylitse takaakierron jälkeen. Ja sitten jos mennään yli, niin rimat kolisee (muuten pysyy maksi-rimat aika hyvin ylhäällä). Lisäksi tietenkin takaakierron ohjaamisessa on omat vaikeutensa, kun koira on niin älyttömän nopea.

Nuutillakin menee agilityt hyvin. Vauhti on löytymässä, ja teknisestihän Nuu on ihan älyttömän pätevä. Irtoaminen ei kuitenkaan onnistu, vaan mielellään Nuu juoksisi tuossa mun jalan vieressä että saa henkistä tukea. Nuutin kanssa kuitenkin tietää, että aina kun radalla tulee virhe, se menee omaan piikkiin. Nuutti on tosi tarkka menijä, ja tekee niin kuin käsketään.

Kepit on Nuutilla ihan älyttömän hyvät. Se hakee oikean välin vaikka mistä kulmasta ja vaikka kuin lujasta vauhdista. Ongelma tulee vasta sitten jos itse en ehdi keppejen lähelle, koska sitten menee pasmat sekaisin kun pitää yksin olla. Rengas, mikä on ollut kauan Nuutille vaikea, on viime treeneissä sujunut ihan ongelmitta. Nuutillakin tuottaa kontaktit ongelmia, varsinkin kun ohjaaja ei malta niitä kunnolla opettaa.

Molempien kanssa siis treenit sujuu hyvin. Olen itse edelleen sitä mieltä, että Nuun kisat on kisattu, mutta Kerttu olisi tarkoitus saada vielä tälle vuodelle kisakentille. Tarkotus oli korkata kisaura rotumestiksissä, mutta työpäiväthän sillekin viikonlopulle osui, niin jää nyt korkkaamatta. Starttilahjakortit kuitenkin vanhenee tänä vuonna, joten ne pitäisi päästä käyttämään (tai myymään) pois.


Ollaanhan me tokoakin treenattu, vaikkakin tosi vähän. Tänään lähti taas uusi kausi nuorten tokoringissä pyörimään, joten ehkä me saadaan taas treenitkin käyntiin. Talvikausikin alkaa parin-kolmen viikon päästä, ja näillä näkymin Kerttu treenaa talven yli TVA-ryhmässä. Kertulle on myös laitettu hakemusta agilityyn ja rally-tokoon(!!), ja Nuutille agilityyn.

Kesälomakin tuli lusittua, ja töihin on palattu. Lomalla käytiin katsomassa Wäinöä, joka voi ihan yhtä hyvin mitä viimeksikin. Liikakiloista tuli noottia, mutta muuten on hyvinkin onnellinen ja hyvävointinen pappakoira. Kertusta se ei edelleenkään kamalasti tykkää, vaikka nythän Kerttu oli Wäinön mielestä huomattavasti normaalia mukavampi, koska sillä oli juoksut.