Kerttu-Kyllikki 1vee!

Meillä vietetään nyt synttäreitä oikeen urakalla. Alkuviikosta Nuutti täytti neljä, ja tänään on Kepellä ensimmäiset syntymäpäivät. Ihan uskomatonta, miten siitä voikin olla jo vuosi, kun kun tuli tekstiviestiä että penikat on syntyneet ja mulle olisi siellä yksi narttu?

Kertun uusi metallikapula

Kertun synttäreitä ollaan juhlittu tosi tylsästi. Käytiin päivälle metsälenkki pitemmän kaavan mukaan, ja ruuaksi Kepe sai maksalaatikkoa. Lahjoja ei tullut, koska maanantaina tuli haalittua koirille tavaraa jo satasen edestä. Eilen pidettiin kuitenkin I-pennuille synttäribileet, eli kasvattajan luona kokoontui tästä pentueesta 5 koiraa omistajineen. Kohtuullisen hyvin tulivat vielä penikat keskenään toimeen, vähän urosten kesken oli murrailua ja Kertun selkään hyppineet urokset löysivät itsensä hyvinkin nopeesti selältään maasta. Vähän sellasta pientä koiradominanssia on Kertussakin havaittavissa, toimeen tullaan tasan niin kauan, kun kukaan ei yritä Kerttua mitenkään alistaa. Paitsi Nuutin kanssa. Silloin kun Nuutti suutahtaa, niin Kerttu väistää nopeesti pois alta. Muuten sai olla ihan tyytyväinen Kertun käytökseen, se leikki taas tosi sosiaalista, eikä se yhtään välittänyt vaikka lapsikin oli mukana. Lampaat jätettiin käskystä rauhaan eikä hevosten jalkoihin juostu.

Harrastuksissa Kertun kanssa ollaan oltu vähän tauolla. Käydään edelleen pari kertaa viikossa ohjatuissa, mutta iteksemme ei pahemmin treenata. Kertulla on ollut vähän vireongelmia, ja muutenkin käyttäytyminen vaikuttaa siltä, että mahdollisesti juoksuja voitaisiin odotella lähitulevaisuuteen. Kerttu ei enää pysy paikkamakuussa, mikä sillä on ollut tosi varma. Sillä nenä tippuu helposti maahan kun ei ole käskyn alla, se ei tartu aina patukkaan ja narupallokin jää joskus hajujen jälkeen kakkoseksi. Lenkeillä se merkkailee ja öisin pissaa sisälle. Pissastiksin oon siltä katsonut, eikä siinä näkynyt mitään ylimääräistä, ei kyllä edes sitä verta. Voihan se toki olla että sille on iskenyt murkkuiän toinen aalto tai jotain. Ekoista juoksuista tulee kohta sen neljä kuukautta, ja voihan se olla että nuorella nartulla hormoonitoiminta ei ole vielä tasottunut.

Nuutti sen sijaan on ollut ihan supershelttiä treeneissä. Se on tokossa aivan liekeissä, ja agilitykin sujuu. Viimeksi tokossa oli aiheena häiriöt, ja Nuutille isoin häiriö on aina ollut ihmiset. Otettiin Nuun kanssa liikkuroituna seuraamista, ja neljä ihmistä häiriköi meitä siinä. Ne heittelivät ja vinguttelivat leluja ja kävelivät välillä niin lähellä, että käännöksissä meinattiin törmätä. Nuutti ei niistä välittänyt, vaan piti tosi hyvin katsekontaktia ja silloinkin kun se putosi, se putosi vain pariksi sekunniksi. Sen jälkeen otettiin noutoa niin, että nakkasin kapulan aivan toisten ihmisten jalkoihin, ja Nuutti joutui sen sieltä hakemaan. Kauheen tyytyväinen olin, koska koira pystyi toimimaan eikä paineistunut. Tietenkin ihmiset olivat vähintään puolituttuja, ja kaikki naisia, mutta silti Nuutilta loistava suoritus. Sitten Nuun kanssa tehtiin ruutua, ja siinä ei ollut mitään ongelmaa. Vaikka jouduin huutamaan sen seuraamaan oikealta puolelta (kamala melu hallissa, ei kuullut kun huusin vasemmalta), niin Nuutti silti hakeutui vasemmalle puolelle seuraamaan.

Agilityssä ollaan tehty kontaktiongelmien takia nyt niin, että joka puomin ja A:n jälkeen Nuuttia odottaa namialusta. Sillä tavalla ollaan nyt saatu kontaktit pelaamaan, Nuutti ei enää pelleile niillä. Kepeiltä harjoteltiin viimeksi oikean välin hakemista, ja kyllähän se sieltä löytyikin. Radat Nuutilta sujuu tosi hyvin, ja nyt kun ylimääräistä pelleilyä ei ole niin sitä pystyy jopa ohjaamaan.

Kertunkin mielellään haluaisin agilityryhmään, mutta pitää katsoa varaanko sille ja Nuutille Vietille paikan (kallista, mutta tehokasta) vai odottelenko kesään asti että saan Kertun OKK:lle. Hitto kun on vuorotyö, muuten otettais kyllä molemmat, mutta kun kaikkina iltoina ei ehdi harrastaa sitten millään.