Tällä viikolla on taas jäänyt koirien treenaaminen ohjattujen treenien varaan, kiitos iltavuorojen. Onneksi se tästä helpottaa ainakin hetkeksi, kun kolme seuraavaa viikkoa saa tehdä puolikkaalla töitä. :) Voi olla että alkaa löytymään aikaa myös siihen omaan elämään.
Kerttu ja maailman paras isoveli |
Kun kerta saatiin lupa treenata normaalisti, niin tiistaina lähdettiin treeneihin. Ensin oli Nuutin vuoro. Nuutin kanssa jatkettiin häiriöteemalla. Ensin otettiin seuraamista pareittain liikkuroituna. Eli siis kaksi koirakkoa, yksi liikkuri ja lähdettiin vierekkäin seurauttamaan. Vähän piti myös siis katsoa toisen koirakon perään, että käännökset tapahtuu samalla aikaa. Nuutti oli alussa vähän hämillään, mutta kokosi kuitenkin itsensä aika mukavasti.
Sitten tehtiin ryhmäliikkeenä jääviä ja luoksetulon pysäytyksiä. Eli siis jakaannuttiin kahteen kahden koirakon ryhmään, ja lähdettiin liikkeelle eri puolilta hallia. Kun oltiin kaikki keskellä suunnilleen rivissä, liikkuri huusi käskyn ja jätettiin käskettiin koirat liikkeestä maahan. Itse jatkettiin matkaa, ja tehtiin avoimen luokan luoksetulo. Nuutti pysähty ihan yllättävän hyvin. Sehän osaa tehdä tosi terävät pysäytykset, mutta se tykkää valua. Sitten otettiin sama mutta liikkeestä seisomisella, ja luoksetulossa maahanmeno. Nuutti taas teki tosi terävän maahanmenon, suorastaan yllättävän hyvän koska maahanmenoissa se normaalisti valuu vielä pahemmin mitä stopeissa.
Vielä viimeiseksi tehtiin seuruukaavio. Seurautettiin koiraa merkiltä merkille liikkurin käskyjen mukaisesti. Loppukaaviosta hitaasta käynnistä maahanmeno. Sen jälkeen sitten hypylle, ja nakattiin kapula hypyn toiselle puolelle, tehtiin koiran kanssa täyskäännös, koira maahan, siitä kaukot, kaukojen jälkeen täyskäännös takaisin hypylle ja hyppynouto. Nuutti teki kaikki aika pätevästi niin häiriöherkäksi koiraksi. Oli hyvin kuulolla eikä välittänyt merkeistä eikä kaukoissa liikkurista.
Ihan loppuun vielä piilopaikkis, jossa Nuulla etupalkka. Nuutti makasi tosi rauhassa koko ajan ilman mitään ongelmaa. Nyt pitäisi vähän lähteä viemään etupalkkaa kohti kentän reunaa.
Varsinaisena treeninä oli zeta ja ruutu. Seurautin ensin Kertun ihan normaalisti zetan läpi, ja se vähän ihmetteli paria ensimmäistä merkkiä, mutta ei pahasti. Jäävät se teki kaikki tosi mukavasti ja lähti hyvin mukaan. Pikkusen vielä pitäisi istumista vahvistaa, niin hyvä on.
Ruutu oli Kepelle alussa vähän vaikeampi, kun tehtiin sitä treenien teemaan liittyen vähän EVL tyyppisesti. Eli koira merkin kautta ruutuun. Mitään kisavalmista liikettä ei vaadittukaan, vaan vein Kepen merkin kohdalle ja menin itse ruudun lähelle lähettämään koiran. Toisesta suunnasta onnistui oikeen hyvin, toinen suunta oli selkeesti vaikeampi.
Kertun tottikset keskiviikolta jäi töiden takia väliin, joten torstaina yritettiin touhuta enemmän. Kepe pääsi mukaan työpaikalle piristämään työntekijöitä ja potilaita. Potilaiden kanssa se on kyllä ihan äärettömän nätisti, mutta kun omainen tuli juttelemaan, Kerttu piti ottaa käskyn alle. Eihän se mitään tehnyt, mutta oli vähän epäileväisen oloinen. Kauheasti se kuitenkin ottaa musta tukea noissa epäilyttävissä tilanteissa, eikä se enää kiinnitä sen jälkeen ulkomaailmaan huomiota. Paikkistakin vähän treenattiin, kun Kerttu meni ja oksensi hissiin. Jätin Kertun kansliaan makoilemaan siksi ajaksi, että sain hissin siivottua, ja siellä se sievästi odotteli että valmista tulee.
Illasta otin vielä Kertun mukaan Nuutin agitreeneihin. Otettiin myös Kertun kanssa vähäsen agilityä, koska meidän ryhmästä oli niin moni pois. Nuutin kanssa agilityt meni ihan suht mukavasti. Alussa oli ongelmia erotella putkea ja A:ta, ja meidän oikealla puolella olevat kepit tuottivat alkuun ongelmaa. Vasemman puolen kepeissä ei ollut ongelmia. Lisäksi sitten radalla oli kohta, missä suoran putken jälkeen oli takaa kierrettävä hyppy, ja se oli meille ongelma, koska olin aina niin myöhässä. Onneksi se saattaa tuurilla kiertää käskysanallakin.
Kepen kanssa otettiin vähän A:ta (mikä oli kamala) ja puomia (mikä oli melkeempä huippu). Sitten Kerttu sai vähän mennä hyppy-putki-rallia, ja se meni sitä semmosta vauhtia, etten halua edes kuvitella miten myöhässä minä olen sitten kun Kerttua joudun ohjaamaan. Sitten otettiin vähän takaakiertoja ja välistävetoja, ja loppuaika treenattiinkin tokoa.
Tokosta otettiin tunnaria (kolmen metrin päässä agilitaavista koirista), ja Kerttu teki kamalan hyvin töitä. Mulla oli siinä kymmenen tunnarikapulaa, ja oikeaa se merkkasi. Olin tosi tyytyväinen miten se pystyi keskittymään, vaikka häiriötä kyllä oli. Tehtiin myös kaukoja, ja kun oltiin saatu esteet pois kentältä, otettiin vähän myös seuraamista, hyppyä ja hyppynoutoa. Välillä meinaa Kertun nenä painua maahan, mutta muuten kyllä koira toimii mukavasti. Sitten vaan jännäämään ensimmäisä kisoja ja sitä, että tipahtaako se nenä sielläkin maahan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti