Kertun kanssa kokeiltiin eilen epävirallisesti, että miten se voittajaluokka sujuisi. Ihan kohtalaisen hyvinhän se sujuu, vaikka vielä on hirveä määrä työtä edessä.
Kerttu alotti hommansa EVL-luokan häiriökoirakkona paikallaoloissa, kun EVL-koiria oli vain kaksi. Istuminen oli kuulemma ihan hyvä, ei ollut niin korppikotka mitä viime viikolla treeneissä. Makuussa ei mitään kummempia myöskään, meni ekasta alas, ei kuunnellut muiden käskyjä, ja ekalla nousi ylöskin.
Omaan paikkamakuuseen tullessa Kertun juoksutarkastus aiheutti ne ensimmäiset ongelmat. Kun ne perskarvat on sen verta pyhät, että jos Kertulta kysytään, niin niihin ei ihan kuka vaan saa koskea. Ja vaikka siltä ei kysytäkään, niin se tekee mielipiteensä selkeäksi siitä huolimatta. Viralliseen kehään ei oltaisi tuolla käytöksellä päästy (ei Kerttu siis mitenkään vihanen ole, mutta koittaa pyöriä ja rimpuilla ja iskeä takapuoltaan maahan, ja saan pitää siitä aika lujaa kiinni).
Paikkamakuuriviin mennessä Kertulla oli korvat ihan lukossa, ja se veti semmosta parin metrin ympyrää mun ympärillä. Oon sen sille sallinut viime syksyllä, kun oltiin avoimessa ja koira meni kehään hihnassa, mutta enää ylemmissä luokissa en haluaisi että se tuollain käyttäytyy. Plus sitten mua itseäni häiritsisi, jos kisakumppanin koira käyttäytyisi tuollain.
Mutta tämmöinen rivi siitä sitten tuli:
Paikkamakuu 10
-Ei mitään ihmeellistä
Seuruu 7
-Pääosin huonoa. Hidas käynti ja juoksu hyvää, askelsarjat ihan jees. Normaalikäynnissä paikka eli koko ajan, lisäksi joidenkin käännösten jälkeen kontakti tippui.
Liikkeestä istuminen 7½
-Hidas, niin hidas että aloin antaa kaksoiskäskyä. Katsoin siis aika kauan taakse, mikä sitten kaksoiskäskynä tulkittiin.
Luoksari 6½
-Kaksoiskäskyllä maahan, eka pysähtyminen olisi saanut olla parempi, maahanmeno hyvä, eteentulo vino. Pysäytyksistä kuulemma olisi tullut 9, jos homma olisi muuten onnistunut.
Ruutu 9½
-Muuten hyvä, mutta ruutuun mentyään lähti häntänsä kimppuun, pyörähti pari kertaa ja "top"-käskystä maahan, vaikka olisi pitänyt jäädä seisomaan. No, tuomarihan ei tiedä millä käskyllä se seisoo ja millä laittaa maahan, joten ei voinut siitä rokottaa.
Hyppynouto 0
-Oma moka. Heitin kapulan vinoon, Kerttu haki sen ihan oikeen, palautus TOSI vino ja kaukana, joten liikuin ennen kun otin kapulan pois suusta. Ja kun ohjaajan liikkuessa menee automaattisesti nollille, niin kävi nytkin.
Metallinouto 7½
-Meni hyvällä vauhdilla, palautus ravilla, jäi liian kauas ja vinoon.
Tunnari 8½
-Vähän sama mitä metallissakin. Huono palautusvauhti, mutta itse palautus oli hiukkasen parempi.
Kaukot 7½
-Kerttu otti alkuun häiriötä tuomarista, kun tuomari meni kyykkyyn katsomaan että pysyykö jalat paikallaan. Muuten teki ihan jees, mutta yhdessä vaihdossa tarvitsi lisäkäskyn kun katseli ihan muualle, ja samassa vaihdossa taisi jalatkin liikkua.
Kokonaisvaikutus 7½
-Koira oli vähän laama, ja se näyttää niin bortsulta ettei se saisi laama olla. Lisäksi se oma kämmi verotti pisteitä, samoin kuin koiran suhtautuminen tuomariin (yritti mielistellä aina kun tuomaria vilkaisi).
Yhteispisteet siis 241,5. Viitisentoista pistettä jäätiin ykkösestä, ja se me oltaisiin saatu hyppynoudosta, jos en olisi mennyt sitä mokaamaan. Sijoitus oli 1/5, tuomarina toimi Kivelän Päivi.
Plussaa oli se, että Kertulla on selkeesti joka liikkeestä päässä se, että mitä suunnilleen haetaan. Plussaa myös perusasennoista, joiden kanssa on ollut aiemmin ongelmia. Kerttu myös teki nöyränä tyttönä sen mitä siltä pyydettiin. Metallin se nouti, eikä vammaillut tunnarin kanssa.
Miinuksena jokainen eteentulo, kapulan kanssa tai ilman. Kaikissa niissä oli sanottavaa, kaikista lähti pisteitä. Ne pitää saada kuntoon. Seuraaminen ei ollut Kertun tasoa, mutta tuota se tuntuu monesti jännissä tilanteissa olevan. Kaksoiskäskyt pitäisi saada kokonaan pois, ihan turhaan lähtee pisteitä. Miinuksena myös juoksutarkastus, johon pitää nyt alkaa panostaa. Ei ole kauhean kiva, että joudutaan kotimatkalle ennen kuin edes kehään ehitään.
Mutta nytpä taas tiedän missä ollaan menossa ja mitä pitää vielä treenata. Ykköseen ei ole ihan hirveän pitkä matka, mutta parantamisen varaa on aika rutkasti. Vireen kanssa pitää tehdä töitä, koska voittaja on pitkä luokka, se pitäisi jaksaa loppuun asti ilman että kovin vire tippuu. Tästä tämä kuitenkin lähtee, suunta on vaan ylöspäin ja niin edelleen. Eiköhän tuosta elukasta vielä tokokoira tule. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti