Tilannekatsaus

Kertun kanssa ollaan nyt vihdoin ja viimein voittajaluokan liikkeissä sillä mallilla, että kisakalenteri on taas avattu. Alustavasti seuraavan kerran olisi tarkotus kisata ensi kuun lopussa, mikäli juoksut ei ala. Juoksuja odotellaan melkeen samalle päivälle, eli ihan on tuurista kiinni että miten käy.

Liikkeet on pääosin valmiit, vaikka toki niissä on paljon viilattavaa. Perusseuraaminen ei ole niin hyvää mitä toivoisin, mutta hidas seuraaminen ja juosten seuraaminen on molemmat sitä mitä pitääkin. Askelsarjat onnistuu eikä temponvaihdoissakaan ole ongelmaa. Täyskäännös saisi olla parempi, ja perusasennot nopeammat.

Liikkeestä istuminen on hyvä, siinä ei ainakaan tällä hetkellä ole mitään viilattavaa.

Luoksarin stoppi saisi edelleen olla täpäkämpi, mutta menee se noinkin. Maahanmeno hyvä, eteentulo yleensä hyvä. Sivulletulo on nyt ollut tosi surkeaa, kun on jäänyt perusasennot treenaamata.

Tunnarissa on vielä työstettävää. Perustyöskentely kapuloilla on yleensä ihan hyvää, mutta Kerttu on epävarma, mikä näkyy palautuksessa. Se pitää tunnaria suussaan vähän sikarimaisesti, ja pudottaa sen helposti jo matkalla. On vähän tuuripeliä, että saanko napattua tunnarikapulan Kertun suusta ennen kun se tippuu. Sitten jos teen vaan yhdellä tunnarilla palautustreeniä, niin palautus on paljon varmempi. Epävarmuus näkyy Kertun kanssa myös heti liikkeen alussa, se alkaa hermoilemaan ohjaajan täyskäännöksen kohilla, kun tajuaa että mikä liike on kyseessä. Oma moka, kun turhauduin sille kolmisen viikkoa sitten, kun haki tyyliin kolmesti väärän kapulan. Kerttu ei oikeen negatiivista palautetta osaa ottaa vastaan, vaikka sen kuinka nätisti koittaa Kertulle ilmottaa.

Hyppynoudossa ongelmana on vinot heitot, niissä monesti kiertää hypyn. Niitten harjoitteleminenkin on jäänyt kyllä tosi vähälle, joten ne laitetaan nyt treeniohjelmaan.

Kaukot on nyt ihan riittävän valmiit. Ei ne kympin kaukot ole, mutta varmaan 8-8½ on ihan mahdollinen. Pikkusen takajalat liikahtelee, mutta suurimmaksi osaksi ihan nättejä vaihtoja. Kestoa vaihtoihin pitäisi saada, Kerttu saattaa päättää joskus itse seuraavan vaihdon, jos ei käskyä kuulu.

Ruudussa on iso mahdollisuus työtapaturmalle. Kerttu menee ruutuun lujaa, yleensä oikealle paikalle. Se kuitenkin välillä menee liian sivuun, varsinkin jos vire on päässyt hiukkasen nousemaan. Nyt on pysynyt ihan hyvin ruudussa niin kauan että käsky sivulle kuuluu, mutta voipa se sieltä ryöstääkin pois.

Metalli on edelleen ällöttävä noudettava, mutta kyllä se tuodaan perille asti. Ravilla. Eteentulo on huono, jää liian kauas, ei halua vissiin ottaa yhtään ylimäärästä askelta metalli suussa.

Meille vähän uusi ongelma on vireen hallitseminen. Mulla ei ole mitään hajua, miten saan tuon sopivassa vireessä kisakehään. Voittajaluokka on kuitenkin pitkä, eli ihan kiva olisi jos Kerttu jaksaisi loppuun asti suorittaa, mutta toisaalta kivaa olisi myös jos Kerttu pysyisi lapasessa. Se käy välillä vähän kierroksilla, eikä välttämättä ole kovin kauniissa hallinnassa. Ensinnäkin pitää vetää ilokiekka kentällä, ja seuraaminen korkeassa vireessä on aika kauheeta. Myös kaukot kärsii, jos vire on turhan korkea. Toisaalta korkeessa vireessä luoksarin stoppi on hyvä, ja ruutu yleensä myös. Ja metallinouto, se jopa palauttelee sitä laukalla kun on viretila oikea.

Tästä lähdetään eteenpäin ensinnäkin korjaamalla perusasento. Huonot perusasennot syö kuitenkin joka liikkeestä pisteitä, joten ne pitää saada kuntoon. Myös tunnarin (ja muidenkin noutojen) palautukset pitää saada paremmiksi. Kaukoihin lisää varmuutta edelleen, ja vinot hyppynoudot kuntoon. Sitten pitää vielä rakentaa kisasuoritus, ja sitten se alkaisi olla siinä. Aikaa on vajaa pari kuukautta, uskoisin että ehditään.

Nuutti kävi mulla kouluttajien vuorolla treenaamassa tokoa, mutta se oli sille vähän liikaa. Irtoaminen oli vaikeeta, esim. merkille sai kunnolla sitä kannustaa. Ehkä me jatketaan vielä Nuutin kanssa tätä kolmisin treenaamista.

Agilityssä nössö-Nuutti otti itseensä, kun piti kisaamaan lähteä, ja seuraavissa treeneissä ei sitten ylittänyt yhtään estettä. Tällä viikolla se oli kuitenkin palautunut normaaliksi itsekseen, ja oli kuulemma hirveän taitavana. Virheettömästi kuulemma juoksi radat.

Ensi viikolla onkin kovasti jännäämistä, kun Kerttu lähtee läpivalaistavaksi. Toivottavasti ei mitään kovin hirveitä kamaluuksia luustosta löydy. Jos se terveeltä näyttää, niin pitäisi pikkuhiljaa Kertunkin rimakorkeutta alkaa nostamaan. Nykyään tuo hyppii 35-40 senttiä.