lauantai 28. helmikuuta 2015

Eeveeällää

Menin ilmottamaan alkuviikosta Kertun tokokisoihin, ja mukaan mahduttiin, eli kolmen viikon päästä pitäisi kuninkuusluokka korkata. Ei olla ehditty treenaamaan ihan niin paljoa mitä olisin halunnut, koska työvuorot on turhan iltapainotteisia. Ennen töitä ei ehdi, töiden jälkeen ei jaksa, ja ohjatut treenit ja nuorten ringin treenitkin ollaan jouduttu skippaamaan (ja joudutaan skippaamaan tälläkin viikolla).

Viime viikolla kerettiin kuitenkin vähän treenailla. Maanantaina otettiin agilityn jälkeen vähän vauhtiliikkeitä, lähinnä taidettiin ottaa ruutua ja ohjattua. Merkin kiersi hyvällä vauhdilla, mutta ei pysähdy pysähtymiskäskyyn vaan valuu. Ohjatun suunnissa hoppuili, ei viitsinyt kuunnella käskyä. Varmaan oli vielä vähän ylikierroksilla agilityn jäljiltä. Ruutu hyvä, paitsi että jää vähän turhan etureunaan.

Loppuviikosta käytiin ottamassa liikkuroituna luokkatreeniä. Sen verran helpotin, että palkkaa tuli liikkeiden jälkeen. Liikkeet otettiin kahdessa osassa. Ekan osan jälkeen isompi välipalkka ja tokan osan jälkeen iso loppupalkka.

Seuraaminen ei ole mitenkään järisyttävän hyvää. Tai siis on se hyvää sillon kun Kerttu kunnolla seuraa, mutta mielenkiinto ei meinaa riittää. Keskittyminen alkaa herpaantua, ja varsinkin käännöksissä meinaa irrota.

Luoksetulon pysähtymisessä valuu. Itse en meinaa vieläkään hahmottaa oikeaa hetkeä, millon antaa pysähtymiskäskyt. Maahanmeno ei valu, mutta edelleen on hidas. Pitäisi ehkä tehdä jotain kokeiden jälkeen?

Zeta oli muuten hyvä, mutta seisomisesta kääntyi mukaan. Itse pitäisi vaan luottaa koiraan ja suunnata katse eteenpäin, eikä taakse. Kyllä se ne vaihdot aika hyvällä prosentilla tekee.

Ohjattu nouto onnistui kivasti. Ainoa, että merkille saisi pysähtyä täpäkämmin.

Ruudun kanssa sama juttu. Vauhti on kuitenkin hyvä. Taas meinasi jäädä vähän etureunaan, mutta meni kuitenkin perille asti.

Metallinouto oli hyvä. Saisihan se palauttaa vauhdikkaammin, mutta ei sitäkään aleta tätä enempää viilailemaan, ettei vahingossakaan luoda enempää painetta.

Tunnarin teki tosi kivasti. Kävi jopa haistelemassa kaikki kapulat kahteen kertaan, kun normaalisti turhautuu jos ei heti löydä ja ottaa minkä sattuu. Ilmeisesti nämä kuudenkymmenen kapulan kanssa tehdyt tunnarit on auttaneet.

Kaukoissa liikkui, vaikka laitoin avuksi riman jalkojen alle. Menin sillon alkukuusta kaukot pilaamaan, ja niitä siis korjataan edelleen.

Ihan treenin lopussa tehtiin vielä kolmen minuutin istuminen, jossa ei mitään ongelmaa. Selkä suorana istui koko ajan.

Kaikista siis pisteitä, ja suurimmasta osasta ihan hyviäkin. Ykköseen on mahikset, mutta ei me masennuta vaikkei sitä irtoaisikaan. Pari kuukautta sitten koira ei ollut edes valmis voittajan kisoihin, joten siihen nähden ihan hyvällä mallilla meillä on asiat. Mutta työtapaturmia voi sattua (ihan mahdollista ettei haluakaan kuunnella että kumpi pitää ohjatussa hakea, tai että nappaa väärän tunnarin, tai että nollaa kaukot), eikä edes se kehään pääseminen ole mitenkään itsestäänselvyys, kun tuomarina on mies. Kepe voi pistää rähinät päälle juoksutarkissa, ja kisat on sitten siinä. Ekaa kertaa ollaan miestuomarille menossa, joten hieman jänskättää että miten käy.

Eteentulot ja kapuloiden palautukset on parantuneet. Tunnarin saisi tuoda tiiviimmin, mutta ohjatun ja yleensä metallinkin palauttaa kohtuuhyvin. Työtä niissä on siltikin vielä, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa.

Agilityäkin ollaan harrasteltu, mutta siitä sitten myöhemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti