Tokon sääntökoulutus

Tänään käytiin Kertun kanssa opettelemassa tokon uusia sääntöjä Pärssisen Pipan johdolla. Kertun olin luvannut ottaa mukaan esimerkkikoiraksi, ja se kävikin kehässä tekemässä uudet ALO- ja AVO-luokat ja ylempien paikkikset.

Alotettiin kuitenkin teoriaosuudella. Käytiin läpi vähän kokeen järjestämistä ja sitten näitä yleissääntöjä. Uusia juttujahan niissä oli lähinnä paikkishäiriöinnistä tuleva kilpailukielto. Kehäänmennessä tarkastus jää pois, ja koko luokan koirat tarkastetaan (luoksepäästävyys, juoksut) ennen luokan alkua. Koirat tuodaan tuomarin luo hihna löysällä, ja tuomari tarkistaa luoksepäästävyyden. Sitten saa napata koiraa vaikka pannasta kiinni juoksujen tarkastamisen aikana. Uskoisin, että tuo voi ehkä olla helpompi Kertulle mitä nykynen kehäänmenotarkastus (Kerttu saa mennä ite tekemään tuttavuutta ennen kun perskarvoja härkitään, mutta helposti voi ärähdys tulla tälläkin tavalla), mutta Nuuttia taas en varmasti saisi kehään uusien sääntöjen aikana jos tuomarina olisi mies. Mutta onneksi ei tarviikaan, Nuu saa eläköityä.

Edelleenkään koiraa ei saa temputtaa kehässä, ei mitään kieppejen tekoa, jalkojen välistä pujottelua tai käsien välistä hyppimistä, sillä saa herkästi keltasen kortin, josta napsahtaa kymmenen pisteen menetys. Nykysääntöjen mukaan yhdellä keltasella kortilla ei ole oikeen merkitystä, kahdesta lentää pihalle.

Alempien luokkien koirat saa tulla hihnassa kehään, mutta kehässä hihnan pitää olla koiralta piilossa (esim. tasku, ei saa enää jättää kaulalle). Ylemmissä nykyseen tapaan ilman hihnaa kehään.

Kehässä pitää olla koiran kanssa, sitä ei saa jättää odottelemaan kauemmaksi. Jos on viivästystä, saa käskeä koiran maahan, muttei saa lähteä koirasta paria metriä kauemmaksi.

Liikkeen ennakoiminen (koira nykii esim. kapulan perään) pudottaa arvosanaa parilla pykälällä. Jos koira lähtee liikkeelle ilman käskyä EVL:ssä tai VOI:ssa, liike menee nollille. AVO:ssa sen saa kutsua vielä takasin, mutta liikkeestä saa max 6 pistettä.

Viimesen perusasennon tekemättäjääminen pudottaa arvosanaa kolmella.

Muuten ei mitään isoja muutoksia. Haukkumista ei edelleenkään katsella, siitä putoaa herkästi arvosana. Häiritsevästä haukkumisesta voi tula myös varotus, ja jos se jatkuu, niin punainen kortti.

Teoriaosuuden jälkeen lähettiin näyttämään miten homma onnistuu käytännössä. Lähdettiin liikkeelle ALO-luokan paikkamakuusta. Koiria oli kolme, Kerttu oli keskellä. Maahanmenot yksitellen, ja Kerttu tarvitsi kaksoiskäskyn. Koirat jätettiin ja mentiin n. 15 metrin päähän näkösälle. Oikeesti ALO-paikkis kestää minuutin, mutta nyt tehtiin miniversio, ja hetken päästä takasin koirien luo ja yksitellen ylös.

Sitten Kerttu jäi yksin kehään, ja seuraavana tuli seuraamiskaavio. Uuteen ALO-seuruuseen kuuluu normikävelyn lisäksi juoksupätkä ja hidas kävely. Käännökset vaan normaalivauhdissa. Ei askelsarjoja mihinkään suuntaan, ei paikallakäännöksiä.

Uutena juttuna ALO-luokassa oli noutoesineen pitäminen. Liikkuri kysyy, että pitääkö koira edessä vai sivulla kapulaa, ja jos pitää edessä niin koiran saa joko ohjata eteen tai kävellä itse koiran eteen. Koira ei saa istua liian lähellä ohjaajaa, ettei se pidä kapulaa ohjaajaa vasten. Kertun kanssa otettiin muutama eri versio. Ensin pyysin ite sen mun eteen, sitten jätin koiran istumaan ja menin sen eteen, ja viimeisessä versiossa koira piti kapulaa sivulla. Kerttuhan ei ikinä ole kapulaa mulle sivulta palauttanut, joten se oli meille se vaikein. Helpointa olisi ehkä jättää koira istumaan ja kävellä sen eteen, niin ei tarvii alkaa venkslaamaan koiraa suoraksi. Liikkeessä arvostellaan kapulan pito ja palautus, mutta miinusta tulee myös vinosta paikasta. Jos koira pitää kapulaa ohjaajan edessä, sen ei tarvii tulla enää sivulle, eikä myöskään eteentuloa arvostella. Tykkään kyllä että tämmön en liike tulee heti ALO-luokkaan, koska nyt pitää oikeesti alkaa alusta lähtien panostamaan siihen hyvään pitoon. Ite olen vähän semmonen kouluttaja, että varsinkin alimmat luokat kahlattiin läpi sellasella "riittää ykköstulokseen"-asenteella, eli pohjien kouluttaminen jäi vähän vajaaksi. Esim. vaikka Kepe pitää kapulaa tosi nätisti, se sylkäsee sen ulos heti kun otan kapulasta kiinni. Nyt me siis harjotellaan kapulan palauttamista EVL-koiran kanssa, kun en oo sitä aikasemmin viitinyt opettaa.

Kaukot on melko paljon helpotettu versio, semmoset "pentukaukot". Koira jätetään maahan, ohjaaja menee kahden metrin päähän, käskee koira ensin istumaan, sitten maahan, ja sitten mennään koiran viereen ja pyydetään se sivulle.

Estehyppy oli kanssa hyvin helppo. Avoimen esteen molemmille puolille merkitään törpöillä kahden ja neljän metrin merkit, ohjaaja jättää koiran merkkien väliin, menee itse esteen toiselle puolelle merkkien väliin (tarkemmat paikat voi itse valita), ja pyytää koiran hyppäämään. Koira saa tulla eteen ja siitä sivulle tai suoraan sivulle.

Liikkeestä maahanmeno muuten samanlailla mitä nyt, mutta ohjaaja tekee merkillä täyskäännöksen ilman liikkuria. Myös luoksetulo sama mitä nyt.

Seuraavana otettiin avoimen paikallaolot, eli paikkaistuminen. Eli jätetään koirat istumaan, ollaan näkyvissä minuutti. Sitten mennään koiran oikealta puolelta kolme metriä koiran taa, ja sitten koiran viereen.

Paikkaistumisen jälkeen Kerttu jäi tekemään muut avoimen liikkeet. Seuraamisessa ei hidasta käyntiä (mikä oli ALO-luokassa), mutta sitten askelsarjat eteen ja taakse on. Juoksuosuuteen kuuluu käännös oikeaan, mutta muuten käännökset tehdään normikäynnissä. Kaavio on pikkasen pidempi mitä ALO:ssa.

Jäävistä tehtiin istuminen tai makaaminen seuraamisen yhteydessä. Tällä kertaa tehtiin istuminen (tuomari päättää ennen luokan alkua). Eli normaaliin tapaan seuraamisesta jätetään koira istumaan (Kerttu tarvitsi kaksoiskäskyn. Totta kai nyt taas ennen kisoja, edellisen kerran tarvitsi kaksoiskäskyn istumiseen ennen edellisiä kisoja), ohjaaja kävelee edessä olevalle merkille, jossa ilman liikkurointia täyskäännös, siitä sitten liikkuroituna koiran taakse koiran oikealta puolelta, käydään lenkki koiran takana ja siitä koiran viereen. Toisena jäävänä tehdään samaan tyyliin seisominen, mutta se jätettiin nyt tekemättä. Sen verran on jäävät muuttuneet, että koiran ohi pitää kävellä noin puolen metrin päästä. Ei siis voi tehdä semmosta banaania, että kiertäisi koiran kaukaa.

Uutena liikkeenä avoimessa on merkin kierto. Eli siis yhdellä käskyllä ilman käsimerkkiä pitäisi koira saada kiertämään kymmenen metrin päässä oleva merkki, ja tulemaan eteen tai suoraan sivulle. Kerttu tekli kohtuu nätin suorituksen, vähän hämääntyi kun palkka ei tullutkaan suoraan kierrosta. Mehän ollaan tällä kiertämisellä haettu lisää vauhtia merkille, ja siitä on aina tullut vauhtipalkkakin.

Estehyppy sama mitä ALO:ssa, paitsi että umpiesteellä.

Kaukoja ja noutoa ei alettu tekemään, koska ovat käytännössä samat mitä nytkin. Ainoastaan kaukoissa asennon vaihtoväli on 3 sekuntia.

Viimesenä oli ruutu, eli koiran lähetys suoraan ruutuun, ruudussa pysähtyminen, maahan (tai suoraan maahan, pitää kertoa tuomarille kummin tekee) ja ohjaaja kävelee koiran viereen. Tässä vaiheessa Kerttu alkoi olla jo selkeesti väsynyt, mutta jaksoipa vielä juosta ruutuun ja suorittaa liikkeen loppuun.

Ylempien luokkien ajan Kerttu pääsi muuten levähtämään, paitsi että paikallaoloihin osallistui. Voittajan uusi paikkamakuu olikin ihan hyvää harjoitusta seuraavaa koetta varten, kun on vähän sellainen "mini-EVL-makuu". Koirat yksitellen maahan, ohjaajat piiloon, liikkuri häiriköi kävelemällä, mennään koirien taakse, koirien vierelle ja koirat yksitellen sivulle.

Voittajaluokan liikkeistä katsottiin läpi seuraaminen, jäävät (mini-zeta), ruutu ja ohjattu. Seuraaminen vähän samaan tapaan mitä nykyään EVL:ssä, muttei tarvii olla niin pitkä, ei paikallakäännöksiä, ja 5-8 askelta peruuttaen.

Jäävät tehdään samaan tyyliin mitä nykyään zeta, mutta suoritetaan vaan kaksi asentoa.

Ruutu on muuten sama, mutta ohjaajan kävelyreitti muuttuu. Ensin lähdetään kävelemään kohti ruudun oikeassa etukulmassa olevaa törppöä, sitten käännytään vasemmalle, ja taas törpön kohdalta käännös kohti lähtöpaikkaa.

Ohjatussa lähdetään kävelyttämään koiraa kohti markkeria, markkerin jälkeen täyskäännös, liikkeestä seisominen ja ohjaaja palaa alkupisteeseen. Siitä sitten tehdään ohjattu nouto. Keskikapulaa ei vielä tässä luokassa ole.

Tunnarihan tehdään samaan tyyliin mitä nykyäänkin, ja metallinoudosta tulee metallihyppynouto. Kaukoissakaan ei mitään suuria muutoksia ole.

Vimesenä sitten se itseäni eniten kiinnostava ja meille ajankohtainen luokka, eli EVL. Kerttu otettiin taas töihin paikallaolojen ajaksi.

Ensin tehtiin semmonen onnistunut paikallaolo, eli koirat istumaan, mennään piiloon ja ollaan siellä pari minuuttia. Sitten kutsutaan kehään, ja jäädään kymmenen metrin päähän koirista, ja liike päättyy. Toinen osa alkaa samantien, eli yksitellen (vasemmalta oikealle) käsketään koirat maahan sieltä kymmenen metrin päästä, saa käyttää käsiapua. Minuutin päästä liikkuri menee rivissä oikealla olevan koiran taakse, sanoo käskyn, ja koira kutsutaan luokse, joko suoraan sivulle tai eteen ja sivulle. Liikkuri siirtyy seuraavan koiran taakse, sanoo käskyn, ja sekin kutsutaan luokse ja niin pois päin. Meillä oli tässä hommassa kolme koiraa, kellekään ei tuottanut vaikeuksia vaikka viereinen lähti luoksetuloon. Sitten kun kaikki koirat on sivulla, niin liike loppuu.

Seuraavana tehtiin sitten kakkososasta epäonnistunut versio, eli Kerttu jätettiin istumaan, ja muut maahan, eli demonstroitiin tilanne, missä pari koiraa olisi valunut maahan paikkaistumisen aikana. Liikkurin piti käydä ensin yksitellen liikkuroimassa maahan valuneet koirat istumaan, ennen kuin päästiin käskemään koirat paikkamakuuseen. Siinä sai Kerttu istua ihan kivanmittasen ajan, joten pitää vaan toivoa että tulevaisuudessa kisakavereilla koirat pysyy istumassa. :D Pahin tilannehan olisi se, että sieltä valuisi koirat yksi toisensa perään maahan, kun eivät jaksa odottaa että toiset käsketään uudestaan istumaan (oliko mahdollisimman sekavasti selitetty?) Kannattaa  siis opettaa varma ja ylipitkä istuminen.

Paikkisten jälkeen mentiin loppuajaksi Kertun kanssa yleisöön vähän sosialistumaan. EVL-liikkeistä katsottiin läpi seuraaminen, ruutu, tunnari ja se uusi merkinkiertohyppynoutojuttu.

Seuraamisessa ei ole juuri muuten mitään outoa, muuta kun pitkä peruutuspätkä, jossa on käännös joko oikealle tai vasemmalle (ulkomailla arvokisoissa/KV-kisoissa voi olla myös täyskäännös. Kokeiltiin Kertun kanssa, ei oikeesti ole paha).

Ruutua olen stressanut ehkä eniten, ihan siitä syystä että merkki lähtee pois. Mutta fakta nyt vaan on se, että se ympyrä mihin koiran lähettää, pitää joka tapauksessa merkata tosi selvästi, että tuomarikin näkee etttä onko se koira siinä vai ei. Lähden siis Kertun kanssa opettamaan ihan tiiviiseen ympyrään menoa, ja siitä sitten esim. reilusti teipillä merkattuun ympyrään menoa. Ei ainakaan näyttänyt meidän esimerkkikoiraa häiritsevän, että ympyrän naru otettiin pois ja teipit laitettiin tilalle.

Tunnarissa uutta on siis kapuloiden asettelu, kun ne voidaan asetella melkeen miten vaan. Kapuloitakin voi olla 6-8. Pitää alkaa kisojen jälkeen pikkuhiljaa lähteä uusia asetelmia opettamaan.

Vaikeimmalta näytti tuo merkinkiertohyppynoutohässäkkä. Kertullehan (ja luultavasti aika monelle muullekin) ongelma tulee siinä, että pitäisi juosta kapuloiden ohi merkille. Jos sen koiran sinne merkille saa, niin uskoisin kyllä että loppuliikekin onnistuu. Liikkurin puolesta kuulostaa vähän vaikealta, ensin arvotaan miten päin esteet on, sitten arvotaan kumpi kapula viedään ekana, sitten arvotaan mihin asentoon koira käsketään merkin kiertämisen jälkeen ja sitten vielä että kumpi kapula haetaan. Isoimmat erot Kertun (eli siis helposti kaavoihin kangistuvan koiran) näkökulmasta voisi olla ne, että ohjattu nouto tapahtuukin eteenpäin, eikä perinteisesti lähdetäkään hakemaan kapuloita takaa, ja toinen on se, että ekana vietyä kapulaa ei välttämättä haetakaan.


Mutta taas tämän päivän jälkeen olo näiden uusien sääntöjen suhteen ei olekaan toivoton. Kaikki jutut on ihan opetettavissa, ja ihan yhtä uusia ne on kaikille ohjaajille ja koirille. Selkeyttä saatiin moneen liikkeeseen, ja kun niitä pääsi toteuttamaan/näkemään livenä, niin tuntuivat helpommilta mitä paperilta lukiessa. Liikkurointihomma vaikeutuu, mutta vaatii vaan huolellisen kehänsuunnittelun. Kyllä tämä homma varmasti lähtee tästä selkenemään enempikin, kunhan säännöt muuttuu ja niihin pääsee syvemmälle sisälle. Että ehkä tuo koira valioituu, vaikken nyt sille seuraavien viiden kuukauden sisällä saisikaan niitä kolmea ykköstä haettua.

Kerttu kyllä väsähti ihan täysin. Sillä oli pitkä päivä, melkeen viisi tuntia, ja sille oli ensimmäinen kerta kun opeteltiin uusia sääntöjä, ja heti liikkuroituna mentiin pari luokkaa. Melkosta kuuntelutreeniä sillekin, siitä kyllä huomasi että oli vähän hämmennyksissä, kun "ei tätä olla ennen näin tehty". Kuitenkin hyvin se jaksoi ja ihan hyvin teki, vaikka pari lisäkäskyä vaatikin. Aika pitkältihän nuo ALO-VOI-liikkeet rakentuu vanhoista palasista, jotka pitää vaan koota uudelleen. EVL vaatii jo vähän enempi treeniä, mutta niinhän sen pitääkin.

Tuota koulutusta myös kuvattiin, mutten ainakaan vielä ole saanut Kertusta kuvia kätösiin, joten kuvat on vanhoja kännykkäräpsyjä hallilta. Jospa sitä joku päivä viitsisi taas ottaa uusia kuvia.

(Ja mihin oikeesti tämä aika katoaa? Vastahan noihin seuraaviin kisoihin oli yli kuukausi aikaa, nyt enää pari hassua viikkoa! Ja miksei me olla treenattu? Miten niin ei muka ehdi ennen iltavuoroa? Argh!)