Pennun ensimmäiset rokotukset

Sunnuntaina tuli Hannulle ikää 12 viikkoa, joten maanantaina lähdettiin hakemaan ensimmäiset rokotukset. Lähdettiin bussilla kaupunkiin. Aika kivasti on Hannu oppinut bussilla matkustamaan. Ei olisi mielellään bussiin mennyt, mutta sisällä sitten nukkui sen viitisen minuuttia, mitä meiltä kaupunkiin menee ajella.

Koko lääkärireissun ajan Hannu oli tosi kiltti ja reipas. Ei huomannut kun piikki laitettiin ihoon, kun sai nameja samalla. Lääkäri sai kopeloituakin pennun kohtuullisen vähällä vaivalla. Evidensiassa kun käytiin, niin saatiin kutsu myös pentutreffeille, jonne saa osallistua sitten kun ikää on 15 viikkoa. Lääkärireissun jälkeen käytiin vielä kaupungilla kävelemässä, sitten hypättiin bussiin ja tultiin kotiin.

Illalla oli Kertun aksatreenit. Kerttu on kyllä mennyt tosi kivasti koko kesän. Nyt Kepe hyppi 40 sentin rimoja, ja niitähän se tulee hyppäämään sitten ensi vuonna pikkumakseissa. Keppejä haki välillä huonosti eikä se puomilla laukkaa, mutta muuten oli tosi kiva vauhti.

Hannu oli treeneissä mukana, ja odotti kohtalaisen hiljaa kun Kerttu treenasi. Vähän pääsi huutoa, varsinkin silloin kun Kerttu lähti ja jätti Hannun yksin.

Tiistaina koirat olivat yksin vähän pidemmän ajan. Kertun treenit jäi välistä, kun lupauduin talkoilemaan tokokisoissa. Hiljaista oli kun tulin sisälle, mitä nyt Hannulta pääsee vikinää siinä vaiheessa, kun aukaisen välioven ja tulen sisälle.

Keskiviikkona oli Hannulla jännä päivä. Ensin käytiin Mustissa ja Mirrissä shoppailemassa. Hannu sai purtavaa, Kerttu sai ruokaa ja molemmat saivat uuden lelun. Taas bussiin meno oli vaikeaa, mutta bussissa istuttiin nätisti. Paluumatkalla Hannu sitten tassutteli jo itse linja-autoon, eikä sillä nyt ollut mitään julkista liikennettä vastaan. Illemmalla lähdettiin lenkille molempien koirien kanssa, ja Kerttu pääsi uimaan. Hannua ei ihan hirveästi uiminen houkuttanut, se jäi vikisemään rannalle. Ja Kerttu oikeasti ui, ensimmäistä kertaa luonnonvesissä. On näköjään mennyt oppi perille, kun sitä uimista on harjoiteltu viime kesät ja vähän talvellakin. Lenkin jälkeen jätettiin märkä ja likainen Kerttu kotiin, ja lähdettiin vielä Hannun kanssa käymään siskoni luona. Hannu sai painia Kirpun kanssa, ja sitten kun oli vähän rauhoittunut napattiin taas punkki pois silmäkulmasta. Niitä on tänä vuonna ollut ihan liikaa, vaikka kesä on vasta alussa.

Treenattukin on vähän. Kerttu on tehnyt lähinnä semmoista höpöhöpötreeniä, eli kovasti ei olla panostettu. Luoksarin stoppi alkaa kuitenkin toimia nyt treenitilanteessa. Hannu on treenannut odottamista sillä aikaa kun Kepe treenaa, ja onhan se varsinkin hallissa vaikeaa. Ulkona malttaa odottaa paremmin. Hannu on treenennut myös kapulan pitoa, ja se ottaakin kapulan jo suuhun. Ei se osaa sitä vielä pitää, kun alkaa heti järsimään, mutta vielä pari viikkoa sitten ei se sitä suuhunkaan ottanut pyynnöstä. Hannu on myös kosketusalustaa treenannut, mikä menee ihan kivasti. Sitten ollaan perusasentoa vahvistettu ja otettu parin askeleen seuraamista ja käännöksiä. Paikallaistumista on treenattu, ja suunnilleen kolmen askeleen päähän pääsen ennen kun pitää mennä jo palkkaamaan. Liikkeestä istuminen ja makaaminen ollaan aloiteltu, samoin sivulta maahanmeno ja istu-maahan-kaukovaihdot.

Muuten Hannu on tosi pätevä pieni treenieläin, mutta siltä pääsee ääntä. Tosi helposti treenatessa saattaa alkaa kuulua pientä vuotamista. Olen nyt yrittänyt tehdä niin etten ainakaan äänestä palkkaa, mutta en oikeen tiedä että miten mun pitäisi siihen ääntämiseen reagoida. Mulla ei ole ennen ollutkaan tämmöisiä piippaavia koiria. Haluaisin toki tuon piippaamisen heti karsia pois, mutta en oikeen tiedä että miten. Nyt olen tosiaan palkannut kun hiljenee, tai siis yleensä ottanut esim. perusasentoon ja siitä palkannut. Kun piippaa, niin ei tehdä mitään. Mutta jos joku on saanut piippaavan koiran hiljaiseksi, niin vinkkejä kyllä otetaan vastaan. Varsinkin ylemmissä tokoluokissa tuo ääntely kuitenkin pudottaa niin paljon pisteitä, että siitä pitäisi päästä kokonaan eroon.

Kerttu on tommonen ylepä äitikoira