Juhannuksen viettoa ja Hannu-päivitystä

Juhannusta vietettiin koko porukalla kotikotona. Hannun ja Kertun kanssa oltiin reissussa yhteensä kolme päivää. Oli ihan mukava nähdä Nuuttia ja Wäinöäkin vähän pidempään, normaalisti kun lähdetään seuraavana päivänä kotiin.

Nuutti ja Wäinö voivat hyvin. Wäinöstäkään ei uskoisi, että ikää alkaa jo olla, käytös kun on ihan pentumaista. Ja hyvin pysyy nuorempien perässä pihaleikeissäkin. Hannu on sinänsä hyväksytty porukkaan, että se saa olla jos käyttäytyy. Jos se haluaa leikkiä Nuutin tai Wäinön kanssa, se saa hammasta. Kuvittelisi että pentu oppisi vähemmästäkin, mutta se muistaa ehkä 5-10 minuuttia että sheltit pitää jättää rauhaan ja sitten se menee kokeilemaan uudestaan. Niin se tuntuu meillä menevän että sheltit on neljästään ja Kerttu, Hannu ja Kirppu on omana ryhmänään.

Juhannuksen jälkeen Hannu kävi leikkimässä tolleripennun ja dobberipennun kanssa. Hannu tuli hyvin toimeen molempien kanssa. Tollerin kanssa painittiin paljon, ja kun dobberi oli vähän ujo, niin Hannu sitä hirveen näitisti pyysi leikkiin. Dobberikin lämpesi uusille leikkikavereilleen, ja Hannu ja tolleri oli molemmat vähän ihmeissään että mistä ottaa kiinni kun ei ole karvatuppoja. Hannu ratkaisi pulman puremalla jaloista ja hännästä.


Treenattu ollaan tosi vähän. Hannu alkaa kuitenkin lenkillä tarjoamaan seuraamista (mitä sille ei siis ole opetettu) kun kutsun sen luokse. Kapulan pidosta se tajuaa sen verran, että tietää että hampaat pitää laittaa kapulan ympärille. Jäävien alkuja ollaan otettu myös. Kosketusalusta alkaa olla sillä mallilla, että pitäisi käskysanaa alkaa käyttämään. Hannu ääntelee välillä, mutta ei oikeastaan töitä tehdessä. Odottaminen hiljaa sen sijaan on vaikeaa. Vapauttamista pitäisi vielä teroittaa, Hannu ei esim. tajua että maassa pitää olla hetki, vaan pomppaa heti pystyyn. Paikallaan istuminen ollaan sen sijaan jo pystytty aloittamaan. Pätevänoloinen tyyppi se on, kunhan sitä ei vaan menisi itse pilaamaan ja peukut on pystyssä että ääntely saadaan aisoihin.


Kerttuakaan ei ole hirveästi treenattu. Rallyssä alkaa oikea puoli pelaamaan jo paremmin, mutta ei se kisavalmis ole. Mulla itselläni ei ole mitenkään treenimotivaatio ylhäällä, mutta ehkäpä se tästä. Plussapuolena voisin sanoa, että Kertulla ei ole tänä kesänä ollut niin kuuma mitä edellisinä kesinä. En tiedä mikä on muuttunut, kun viime kesänä +10 asteen lämpötilat oli jo liian tukalia.

Ja päivitetään vielä Hannusta tilannetiedot. Hannu on 14 viikkoa ja neljä päivää vanha. Painoa oli alkuviikosta 11,1 kiloa, korkeutta on vaikea mitata mutta veikkaisin että on nyt noin 42 cm korkea, koska paljoa se ei Kertuttua pienemmäksi jää. Iso poika siis. Taitaa olla turha toivo että tästä kasvaisi mulle pikkumaksi. Korvat elää omaa elämäänsä. Välillä nousee pystyyn ja sitten taas kaatuu. Söpöhän tuo olisi pystyilläkin korvilla, mutta jännää katsella että mihin asentoon ne korvat tulee jäämään.

Hannu on edelleen hirveän hauska tyyppi. Nykyään se antaa jo käsitellä itseään, sille maistuu ruoka ja se on aina valmis tekemään jotain. Jos ei muuta niin ainakin tuhoamaan.

Hannu ei ole vielä sisäsiisti, mutta siitä on syyttäminen vain ja ainoastaan minua. Kyllä se ulos tarpeensa tekee jos sen sinne vien tarpeeksi usein. Yksinolot on ihan hyvällä mallilla. Itse olen sairauslomalla syksyyn asti, joten kauhean pitkiä yksinoloja ei Hannulle tulekaan. Yritän kuitenkin aina välillä jättää koiria kahdestaan kotiin, ja välillä käyn Kertun kanssa lenkillä niin että Hannu joutuu odottamaan ihan yksin. Käsittääkseni on ollut hiljaa.

Kun katselee noita Hannun ja Kertun touhuja, niin ei sitä voi olla kuin tyytyväinen että toisen koiran ostin. Ja uskoisin että Hannu hyötyy ihan hirveästi Kertun läsnäolosta. Se "puhuu" tosi hyvin koiraa, ja sen kropanhallinta on jo aika ketterää, kun se Kertun kanssa painii. Ja ne painii. Ja painii. Sitten leikkivät hippaa ja taas painii. En muista että milloin Kerttu olisi ollut näin vähällä treenillä, mutta Kerttua ei haittaa yhtään. Kaikki ylimääräinen virta painitaan pois pennun kanssa. Hannun ja shelttien välinen vuorovaikutus on molempien puolelta hirveän selkeää, eli Hannu mielistelee ja matelee ja yrittää kertoa olevansa tosi söpö ja kiva leikkikaveri, ja sheltit (eli Nuutti ja Wäinö) jäykistelee ja väläyttelee hampaitaan. Ihan hyvin kuitenkin Hannu sitten jättää sheltit rauhaan ja leikkii isompien kanssa.

Toisaalta, välillä tuntuu että olisihan se helppoa jos olisi vaan pentu, jolle opettaa tapoja. Kerttu on kuitenkin erittäin puolustuskannalla aina pennun kanssa, ja se tosi hyvin tuntuu opettavan Hannulle huonoja tapoja. Yleensä aina kun lähdetään esim. koiranruokaa ostamaan otan pelkästään Hannun mukaan ja Kerttu jää kotiin, mutta pitäisi varmaan ihan kävelyilläkin käydä pelkästään Hannun kanssa. Vaikka mulla nämä koirat ovat paljon yhdessä ja ne tykkäävät toisistaan ei mun ole ikinä tarvinnut miettiä että tuleeko Hannusta Kertun koira, se on alusta asti ollut ihan mun pentu.

Kerttu on tosiaan ottanut omaksi hommaksi pennun suojelun. Kerttuhan on aina ihan pienestä pitäen ollut kova vahtimaan, mutta nyt se on alkanut pöhisemään entistä tarkemmin rappukäytävän äänille. Rajasin eteisen pois koirilta, että ainakin silloin kun minä olen kotona niin sinne ei mennä vahtimaan. Kepehän on sellainen, että jos komennan sen toiselle puolelle olohuonetta niin, että itse olen sen ja oven välissä, se ei vahdi, mutta se monesti pyrkii pääsemään minun ja oven väliin niin, että se saisi vahtia. Mutta eiköhän tuo käytös ala tasottumaan kunhan pentu kasvaa. Pentu ei vielä oikeen tajua vahtimisen päälle. Saattaa pöhistä jos Kerttu pöhisee, mutta siitä kyllä huomaa että se ei yhtään tiedä että mille tässä nyt äännellään. Voihan se olla että Hannustakin kasvaa vahtikoira, kun se Kertun opissa on. Mulle on periaatteessa ihan sama vahtiiko se vai ei, kunhan eivät Kertun kanssa ala kilpaa huutamaan. Kerttuhan ei itse ole mikään tyhjän räksyttäjä, se haukkuu silloin kun posti tulee ja silloin kun joku tulee oven taakse. Muille äänille saattaa joskus (varsinkin pennun tulon jälkeen) pöhistä tai pärrätä, mutta huutamaan se ei onneksi ala.

Huomenna on Kertun sterkkausaika. Iik.