Ekat ulkotreenit

Ekat kukkaset bongattiin lenkillä

Ulkotreenikausikin tuli korkattua tässä viikolla, kun käytiin kelpie-seurassa treenailemassa. Ei voi ihan hirveästi Kerttua niistä treeneistä kehua, neiti oli sananmukaisesti ihan pihalla. Mutta jospa tuo annetaan anteeksi, ekat ulkotreenit kuitenkin. Kerttu ei yhtään tajunnut että ollaan treenaamassa, enkä saanut sitä ollenkaan treenimoodiin.

Otettiin ensin ruutua. Eteenmenot oli yllättävänkin hyviä, mutta ruutua ei löytynyt sitten millään. Kun minä näytän vasemmalle, niin koira lähtee oikealle. Piti helpottaa Kertulle tilannetta, kävin näyttämässä sille ruudun minkä jälkeen homma onnistui, mutta oli kyllä huono vauhti. Kyllä se laukalla meni, mutta hitaalla laukalla.

Sitten juoksutettiin luoksetulon stoppeja takapalkalla. Ihan hyviä pysähdyksiä tuli. Lopuksi liikkuroitu ohjattu, missä myös ehkä hidas vauhti mutta muuten ok.

Seuraavana päivänä treenattiin taas sisätiloissa, ja Kerttukin oli paremmin kartalla. Otettiin vähän rallyn puolelta oikealla seuraamista ja pujottelua eri askellajeissa. Kyllähän tuo oikean puolen seuraaminen vielä vaatii töitä, kun Kerttu aika kovasti jätättää. Sitten tehtiin taas ruutua. Tällä kertaa Kerttu löysi ruudun ilman ongelmia, vaikka tehtiin ilman ruutunauhoja. Eteenmeno oli puolestaan nyt vähän vaikeaa, Kerttu otti häiriötä merkkikartioista, ja yritti juosta niille. Sitten kun näytin että mihin sen haluan, se teki ihan kivasti suoria eteenmenoja. Tehtiin taas vähän luoksetulon stoppeja takapalkalla, ja ihan hyviä stoppejä taas tuli. Loppupalkan Kerttu sai eteenmenosta, virittelin merkkikartioita häiriöksi ja käskin Kertun niiden välistä palkalle.

Kun omistaja ei muista ottaa leluja treeneihin,
niin sitten leikitään pipolla

Muuten ollaan Kertun kanssa keskitytty lähinnä lenkkeilyyn. Koko kevät on mennyt tuota kättä parannellessa, ja nyt kun se on siinä kunnossa että pystyy lenkkeilemään, niin ollaan käytetty tilaisuus hyväksemme. Näin sairauslomalaisena kun ei ole muuta kuin aikaa, niin Kerttukin on joutunut (päässyt) lenkkeilemään sen 15-20 kilometriä per päivä (plus mäkitreenit), ja omistaja joutuu mättämään sen ruokakuppiin ihan älyttömät määrät ruokaa että se pysyisi lihoissaan. Kerttu kuitenkin lenkkeilee suurimman osan ajasta irti, ja sitten se etsii keppejä millä se voisi leikkiä ja vetää rallia niiden keppejensä kanssa, niin kyllähän siinä tuntuu hoikistuvan. Yritänkin syöttää sille lihaa missä olisi 20% rasvaa, lisäksi sitten se saa hevosen rasvaa siihen päälle. Yhteensä sen ruokamäärä on varmaan yli 700 grammaa (400-500 grammaa lihaa, 50-100 grammaa rasvaa, 100-200 grammaa sydäntä, kananmunaa, mahdollisesti vielä jotain kanan koipipalaa tai siipeä päälle), ja kylkiluut on silti aika pinnassa. Eiköhän sitten sterkkauksen jälkeen ruokakulut tule Kertun osalta pienenemään. Vieläkään en ole sterkkausaikaa Kertulle hommannut, koska se on edelleen valeraskaana.

Töissä meillä vaihtui pomo, joten otin Kertun mukaan ja käytiin uudelle pomolle esittäytymässä (on muuten kiva esittäytyä uudelle pomolle että "moi, oon Heidi, tässä saikkulappua kuukaudeksi eteenpäin"). Kerttu sai heti työtarjouksen, mutta voi olla että Kerttu on työnsä hoitoalalla tehnyt. Sitten kun sen ei enää tarvii olla yksin kotona, niin on vähän turhaa ottaa se töihin mukaan. On mulla kuitenkin töissä muutakin tekemistä, mitä Kertun vahtiminen, vaikka onhan se kiva välillä pitää mukana.

Pentua varten alkaa olla kaikki melko valmista. Ruokasäkki on tilattu ja pentuaitaus haetaan keskiviikkona (samalla haetaan luita ja Kertulle lihasatsi). Vakuutusta en ole vielä hommannut, kun en tiedä että mitä sen kanssa teen. Perjantaina pitäisi sitten lapsen tulla kotiin. Vähän on nyt ollut puhetta että sieltä semmoinen merle-pentu tulee. Pentutestinkin mukaan oli pojat niin tasaisia, että on ollut hirveän vaikeaa päättää että kenet ottaa.

Huomenna alkaakin kesäkausi agilityllä. Jännityksellä odotellaan että missä kunnossa on kenttä. On se sulanut, mutta sitä en tiedä kuinka upottavaa siellä on. Tiistaina on rally-tokot ja tokon kouluttaminen. Tokoa treenataan tämä kesä ihan vaan omatoimisesti treenikavereiden kanssa. Pk-puoltakaan en alkanut tälle kesälle ottamaan, vaikka varmaan tottiksia otetaan keskenämme jossain vaiheessa.

Vappuna käytiin katsomassa Nuuttia ja Wäinöä. Otin molemmat pojat ja Kertun ja käytiin semmoinen 11-12 kilometriä kävelemässä, ja niin se Wäinö 11-vee köpötteli koko lenkin ilman merkkiäkään väsymisestä. Wäinö ja Nuutti käy siis normaalistikin semmosia 1-2 tunnin lenkkejä, mutta mun mielestä on vaan niin kivaa kun tuo Wäinö on noinkin hyvässä kunnossa. Kertaakaan ei yskinyt koko lenkin aikana, ja kun koirat oli irti, niin Wäinö meni reippaasti siellä Kertun perässä, kun minä ja Nuutti tultiin joukon hännillä. Sisätiloissa Wäinö vähän yski, muttei mun mielestä sen pahemmin mitä viime syksynä. Kyllähän se aina tuntuu itsellä sydänalassa kun Wäinöä yskittää. Toivotaan nyt kuitenkin että sydän ja keuhkot pelaisi sillä vielä useamman vuoden. Ihan yhtä pirteä se on mitä aina ennenkin, ja häntä pyörii hirveää vauhtia. Voinnin mukaan sen kanssa mennään, en ala kuvaamaan sen keuhkoja enää kolmatta kertaa ellei voinnissa tule muutosta huonompaan. Toivotaan ettei uusi pentu järkytä Wäinöä ihan hirveästi, se kun ei ikinä ole ollut pentukoirien ystävä.