Hannu 9 vk

Tänään Hannulle tulee ikää tasan 9 viikkoa. Kokoa sillä on 5,9 kiloa ja korkeutta suunnilleen 32 cm. Me ollaan tässä reilun viikon aikana kovasti yritetty opetella elämiseen vaadittavia taitoja, minä olen yrittänyt Hannulle opettaa pääasiassa hyviä tapoja, kun taas Kerttu on ottanut vastuulleen pääasiassa niiden huonojen tapojen opettamisen.

Ja onhan tässä paljon opittukin. Hannu tuli ihan maalaispoikana kaupunkiin, mutta niin se on vaan tottunut tähän kaupungin vilskeeseen. Aluksi oli hirveän ihmeellistä kun ihmiset käveli ihan vaan ohi kiinnittämättä Hannuun mitään huomiota. Nyt se on ihan normaalia myös Hannun mielestä. Autot ei enää ihmetytä, eivätkä pyörätkään (vaikka vähän vissiin tekisi mieli jahdata niitä). Toisia koiria ei olla ihan hirveästi ohiteltu.

Se ääntelyongelma, mikä alussa tuntui ihan ylitsepääsemättömältä, ei nyt tunnukaan mitenkään kamalalta. Hannu on hiljaa jäädessään kotiin ja silloin kun tulen takaisin, oli mulla Kerttu mukana tai ei. Ainoa missä ääntely tuntuu ongelmalta on treenit. Kertun kanssa ei saada kovin rauhassa tehdä, kun Hannu karjuu vieressä. Nyt ollaankin opeteltu ihan vaan rauhoittumista kentän laidalle.

Ruokahalu Hannulla on vähän huono. Ilmeisesti ei Eukanuba maistu, kun kaikkea muuta kuitenkin syö, ja Eukanubakin kelpaa palkkana. Pentupaketissa tuli myös pari kiloa Pure Naturalin penturuokaa, ja se tuntuukin maistuvan paremmin. Todennäköisesti siirrytään siihen kunhan Eukanubaa ollaan syöty pois. Lisäksi Hannu saa joka päivä vähän raakaa lihaa, joko Maukkaan lihapullia tai broilerin siipeä tai vastaavaa. Pakasteessa on myös Maukkaan ja VOMin pentupötköjä, niitä pitäisi jossain vaiheessa pilkkoa vähän pienemmiksi niin saa Hannu syödä nekin pois. Vaikka tuntuukin että Hannu syö hirveän vähän (varsinkin kun rasitus on aika kovaa, kun Kerttu sitä jaksaa jatkuvasti leikittää ja lenkkeillään päivittäin), niin melkeen kilon verran se on viikossa saanut painoa lisää. Ruokaa Hannu saa siis kolme kertaa päivässä, napuja noin 1,5 desiä kerrallaan ja kerran päivässä pari-kolme lihapullaa joukkoon. Iltasella, kun on Kertun ruoka-aika, Hannu saa vielä broiskun siiven ettei mene tapattamaan itseään Kertun ruokakupin lähelle. Yleensä kuppi tyhjenee vain silloin, kun nuo lihapullat on sinne laitettu. Toki Hannu saa varmaan desin napuja päivässä palkkoina.

Hannun sosialistaminen on jatkunut. Eilen otettiin Hannu mukaan ja lähdettiin kaupungille. Plussana se, että yhtään ääntä ei päässyt automatkoilla. Kaupungilla oli tosi paljon ihmisiä, mutta Hannu oli kyllä tosi reippaana.

Eilen Hannu oli myös aika kauan yksin kotona. Lähdettiin Kertun kanssa treenaamaan, ja koska mukana oli myös Ansku ja Lewis, päätin että kiljukaula saa jäädä kotiin. Käytiin molempien koirien kanssa ensin vähän kävelemässä, ja sitten täytin Hannulle kongin ja annoin puruluun. Hiljaista oli ainakin silloin kun Kertun kanssa lähdettiin ja tultiin. Kongi oli tyhjentynyt ja purulelua oli purtu, eli ihan koko aikaa Hannu ei nukkunutkaan. Toivottavasti on kuitenkin ollut hiljaa touhutessaan.

Kertun tokotreenit meni mukavasti. Tehtiin ruutua ja merkin kiertoa. Varsinkin ensimmäinen eteenlähetys oli tosi tosi tosi hieno. Ihan kympin arvoinen. Palkkasin sen siitä ja vein uudelleen rinkiin mistä lähetin ruutuun. Taas tuli tassuttelua ruudun sisällä eikä paikkakaan ollut kovin hyvä, joten naksuttelin sille ruutua ja silloin teki hyvin. Merkin kierrossa keskityttiin nyt siihen, että saataisiin kiertoa tiiviimmäksi. Laitoin merkin taakse namialustan, ja lähetin Kertun kiertämään. Se kävi syömässä namin ja tuli takaisin, en laittanut uutta namia vaan pyysin uudelleen kiertämään, jolloin Kerttu teki tosi hyvän kierron. Varmaan nyt lähdetään tällä tavalla kokeilemaan, että jos tuo neiti saisi itsensä koottua kaarroksen ajaksi. Treenien jälkeen Kerttu pääsi vielä juoksemaan Lewiksen kanssa vähän niinkuin loppupalkaksi.

Tänään puolestaan lähdettiin leikkimään Hannun ja Kertun kanssa ulos. Meillä on tuossa lähellä jalkapallokenttä, jonka ympärillä on frisbeegolfrata. Kenttä oli tyhjä joten vallattiin se koirien kanssa, ja ohi kulki lenkkeilijää ja frisbeegolfaajaa ja koirat ei kumpikaan välittäneet. Ensimmäiselle frisbeegolffaajalle Hannu pikkasen urisi (ne Kertun opettamat huonot tavat mistä oli aiemmin puhetta...), mutta muihin ei enää kiinnitetty huomiota.